Sisulla ja sivistyksellä kohti uutta vuotta  20.12.2023

Pian taakse jäävä vuosi jatkaa poikkeuksellisten vuosien sarjaa. Nelisen vuotta sitten pandemiaksi kehittynyt koronatauti ei vieläkään ole kokonaan hellittänyt otettaan, Ukrainassa meneillään olevalle sodalle ei näy loppua ja uutisissa saamme nähdä ja kuulla uusista konflikteista eri puolilta maailmaa.

Maailman myllerrysten ja epävarmuuden keskellä meidän suomalaisten turvallisuus on vahvempi kuin koskaan aiemmin. Puolustusliitto Natoon kuuluminen ja Naton läsnäolo kasvattavat kansallista turvallisuuttamme.

Paikallisesti olemme valmistautuneet erilaisiin normaaliolojen poikkeustilanteisiin pitämällä valmiussuunnittelumme ja osaamisemme ajan tasalla. Myös hyvät yhteistyösuhteet, tärkeimpänä luonteva keskusteluyhteys eri viranomaisten kanssa, korostuvat näinä aikoina.

Kunnan pääasialliset tehtävät ovat elinvoiman sekä kuntalaistensa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Elinvoimaa tarjoavat elinkeinoelämän vireyden lisäksi turvallinen elinympäristö ja sujuva arki - se, että meille tärkeät palvelut ovat saatavilla lähellämme ja voimme luottaa niihin. Ilomantsista löytyy monia tuotteita ja palveluita, joita ei suuremmilta paikkakunnilta löydy.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ovat sisu ja sivistys. Sisu sisältää sinnikkyyden ja periksiantamattomuuden, sen että löydämme aina selviytymisen keinot. Sivistys puolestaan on yhteistä henkistä pääomaamme, johon kuuluvat koulutus, kulttuuri sekä kyky toista kunnioittavaan keskusteluun ja erilaisten näkökulmien ymmärtämiseen. Alkavaan joulunaikaan ja sen jälkeenkin toivon meille kaikille aimo annoksen molempia.

Rauhaisaa joulunaikaa, lämmintä joulumieltä ja hyvää alkavaa vuotta!

Yrittäjyyden arkea ja juhlaa    30.11.2023

Kuluneen syksyn aikana yrittäjyys ja sen merkitys ovat nousseet monen keskustelun keskiöön. Pohjois-Karjalan Yrittäjät valitsi Ilomantsin vuoden yrittäjyyskunnaksi jo neljättä kertaa. Tunnustus on merkki siitä, että meillä tehdään johdonmukaista työtä yrittämisen edellytysten parantamiseksi.

Yrittäjyyttä ja saatua tunnustusta juhlittiin Ilomantsin Yrittäjien viikko sitten järjestämässä yrittäjäjuhlassa, jossa palkittiin vuoden ilomantsilainen yrittäjä. Maaseudun ja maaseudulla yrittämisen puolestapuhuja Joonas Potkonen on palkintonsa ansainnut. Hän jos kuka on monitaitoinen tulevaisuuteen katsova yrittäjä.

Yrittäjyyskunnan Ilomantsista tekee yrittäjien, kunnan ja Business Joensuun toimiva yhteistyö. Kuntavastaavan yritysasiantuntijan läsnäolo paikkakunnalla ja jalkautuminen kentälle ovat ensiarvoisen tärkeitä yrittäjien kiireisessä arjessa. Kuntavastaavan kanssa tekemillämme yritysvierailuilla monipuolinen yrityskenttämme on tullut myös minulle tutuksi.

Kunnan on tärkeä tuntea yrittäjänsä, sillä uudet työpaikat syntyvät kasvavalle yksityiselle sektorille. Yrittäjät pitävät suurelta osin yhteiskuntamme rattaat pyörimässä. Moni yrittäjä paitsi työllistää itsensä, toimii myös työnantajana. Yritysten ja niiden työntekijöiden maksamilla veroilla mahdollistamme monen julkisen palvelun toimivuuden. Yrittäjät kantavat kiitettävästi yhteiskuntavastuuta tukemalla seura- ja harrastustoimintaa sekä antamalla apua heikommassa asemassa oleville esimerkiksi joulun ruoka- ja tavaralahjojen muodossa.

Yrittäjyys on monelle työn ja elämäntavan yhdistämistä – vaativaa ja palkitsevaa. Loppuvuoden juhlakauden käynnistyessä moni yrittäjä elää vuoden kiireisintä aikaa. Paitsi menestystä, toivon myös mahdollisuutta hengähdystaukoon juhlapyhien aikaan. Ennen juhlaa eletään kuitenkin vielä tovi hyvää arkea ja tehdään bisnestä.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen 13.10.2023

Tekoälyesittelyyn osallistuttuani päätin testata tekoäly ChatGPT:n toimivuutta. Otin testin kohteeksi suomalaisen sanonnan ”Ei ole koiraa karvoihin katsominen” sen innoittamana, millaisia vastauksia tekoälykouluttaja kertoi kissan pöydälle nostamisesta saaneensa.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen tekoälyssäkään. Vaikka se ei kykene samanlaiseen ajatteluun ja asioiden yhdistämiseen kuin ihmisaivot, on sillä jo nyt paikkansa monien meille arkipäiväisten asioiden helpottajana. Tekoälyohjelmia testataan ja käytetään esimerkiksi kuntien rutiinilaskujen käsittelyssä. Hyvin monen meille tutun teknisen sovelluksen takana on tekoälyohjelma - emme vaan tule sitä ajatelleeksi. Esimerkiksi pyykkikone, joka tunnistaa pyykin likaisuuden ja säätää pesuaineen tarpeen, pesuohjelman ja -ajan sen mukaan, toimii tekoälyn pohjalta.

Pelko tekoälyn viemistä työpaikoista on keskustelun aihe monilla työpaikoilla. En usko tekoälyn vievän työpaikkoja, mutta työelämää ja työtehtäviä se muuttaa. Se pystyy käsittelemään rutiinitehtäviä ja vapauttaa työntekijöiden aikaa ihmistä ja inhimillistä otetta vaativiin töihin. Tällä hetkellä puhutaan siitä, että ne, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä oikein, ovat tulevaisuuden työelämän selviytyjiä. Näin varmasti onkin.

Toki tekoälyssä, niin kuin kaikessa muussakin digitaalisessa kehityksessä, on sudenkuoppansa. Tekoäly on mahdollista valjastaa myös vääriin tarkoituksiin. Tärkeää on eettisten ohjeiden luominen ja niistä kiinni pitäminen, sekä vieläkin nykyistä kattavampi kriittisen medialukutaidon opettaminen ja ylläpitäminen kaikenikäisille.

Seuraavassa on tekoälyn luoma blogi sanonnasta ”Ei ole koiraa karvoihin katsominen”. Testailu oli mukavaa, mutta tulevat blogikirjoitukseni tulevat olemaan ihan omaa tuotostani, vaikka fiksulta tuo alla oleva kuulostaa, eikö vain?

Sanonta "Ei ole koiraa karvoihin katsominen" tarkoittaa yleisesti ottaen sitä, että ulkonäön tai pinnallisten seikkojen perusteella ei kannata tehdä nopeita tai lopullisia arvioita tai päätelmiä jostakin asiasta tai henkilöstä. Sanonta muistuttaa meitä siitä, että todellinen luonne, kyvyt tai ominaisuudet eivät välttämättä näy ulospäin päin, vaan ne pitää tutkia tarkemmin tai antaa asioiden kehittyä pidemmän ajan kuluessa ennen lopullisten päätelmien tekemistä.

Koiran karvojen merkitys voi vaihdella riippuen tilanteesta tai kontekstista. Koiran karvojen avulla voi esimerkiksi tehdä tiettyjä päätelmiä tai havaintoja koiran terveydestä, hyvinvoinnista, rotupiirteistä tai karvakasvun laadusta.

Karvojen ulkonäkö ja kunto voivat osaltaan viitata koiran terveyteen. Esimerkiksi harva, tylsä tai irtoava karvapeite voi olla merkki ravitsemusongelmista, allergioista tai muista terveysongelmista. Paksu, kiiltävä ja hyväkuntoinen karvapeite puolestaan voi kertoa koiran hyvästä fyysisestä kunnosta ja terveydestä.

Lisäksi koiran karvojen pituus, rakenne ja väritys voivat viitata koiran rotupiirteisiin tai rotutyyppiin. Tietyn rotutyypin edustajilla on usein tunnusomaisia karvanlaatuja, kuten esimerkiksi lyhyttä, pitkää, kiharaa tai karheaa karvaa, sekä eri värityksiä tai kuviointeja.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että yksittäisen koiran karvoihin katsominen ei voi antaa täydellistä kuvaa koiran luonteesta, käytöksestä tai terveydentilasta. Tähän tarvitaan laajempaa havainnointia ja huomiota myös muihin tekijöihin.

Koirien ulkonäkö ei välttämättä kerro kaikkea olennaista, kuten niiden luonteesta, käyttäytymisestä tai terveydentilasta. Ulkonäköön perustuvat ennakkoluulot voivat estää meitä näkemästä koiran todellista luonnetta, ja tiettyjen rotujen maine voi perustua virheellisiin oletuksiin. Vaikka koiran karvojen kunto voi antaa vihjeitä sen terveydestä, se ei ole ainoa mittari sen hyvinvoinnille. Todellisen yhteyden koiran kanssa luomme tutustumalla sen käyttäytymiseen ja tarpeisiin syvemmällä tasolla. Joten pitäkää mielessä, että ulkonäkö ei aina kerro koko totuutta, vaan tärkeintä on avoin mieli ja halu ymmärtää koiraa kokonaisvaltaisesti.

Yhteinen etu     4.9.2023

Pitkän linjan pohjoiskarjalaiset poliitikot Seppo Eskelinen Joensuusta ja Matti Kämäräinen Nurmeksesta esittävät 4.9.2023 Karjalaisessa huolensa maakunnan yhteisen edun jäämisestä kuntien edun varjoon. Lisäksi he ovat huolestuneita etenkin vähän aikaa virkaansa hoitaneiden kuntajohtajien poliitikkoja korostuneemmasta asemasta kunnan äänen käyttämisestä maakunnan yhteisissä asioissa.

Olen samaa mieltä Eskelisen ja Kämäräisen kanssa siitä, että nyt jos koskaan Pohjois-Karjalan olisi maakuntana löydettävä yhteinen näkymä ja tahtotila tulevaisuuteen, ja tätä tahtotilaa pitäisi viedä johdonmukaisesti eteen päin. Jos näin ei toimita, jää maakunta kehittyvien maakuntien jalkoihin.

Ihmettelen, mikä meillä Pohjois-Karjalassa estää ja rajoittaa yhteisen näkemyksen löytymistä - onhan meillä toimiva maakuntahallinto ja maakuntaliitto edunvalvojana. Poliittiset piirit ovat kuntavaalien jälkeen jakaneet paikat puolueiden vaalimenestyksen mukaan ja kunnat ovat nimenneet edustajansa maakunnallisiin toimielimiin tämän mukaisesti. Pohjois-Karjala on maakuntana profiloitunut edelläkävijäksi monessa uudistuksessa.

Kämäräinen nostaa esille vuosina 2017-2022 toimineen kuntien perustaman Siun sote- kuntayhtymän, jonka omistajaohjausneuvotteluihin kunnat aikanaan nimesivät edustajansa. Hän ihmettelee, miksi joidenkin kuntien ääntä kokouksissa käyttivät kuntajohtajat. Ilomantsin kunnanhallitus nimesi kunnan edustajiksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajan sekä kunnanjohtajan. Kunnan näkemyksen matkaevääksi kokouksiin antoi kunnanhallitus, joten vaikka kunnan puheenvuoron usein käyttikin kunnanjohtaja, oli se kunnan yhteinen näkemys.

Maakunnassamme on meneillään kaksi suurta muutosta, TE2024-uudistus ja VisitKarelia Oy:n toiminnan lopettaminen, ja sen myötä maakunnan matkailun markkinoinnin uudelleen organisointi. Kummassakaan ei taatusti löydy kaikkia kuntia täysin miellyttäviä ratkaisuja, joten nyt on kompromissien aika. TE-palvelujen uudistamisessa kompromissi kulkee yhtenäisen alueen suuntaan kahden palvelualueen mallilla. Matkailun osalta toivon kaikkien, myös VisitKareliaan tyytymättömyyttään ilmaisseiden kuntien, näkevän yhteisen markkinoinnin merkityksen uutta mallia luotaessa.

En näe poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon välillä juopaa, kuitenkin selkeyttä moneen asiaan toisi poliittisten piirijärjestöjen välinen keskustelu ja isojen koko maakuntaan vaikuttavien asioiden yhteinen linjaaminen, joka antaisi selkeät raamit myös kuntajohtajien työlle.

Maakunnan edun vuoksi nyt on aidon keskustelun ja todellisen yhteistyön aika.

Lukuvuosi alkuun uusissa tiloissa  3.8.2023

Koulujen kesäloman aikana Pogostan alakoulun ja Ilomantsin lukion pihapiiriin on noussut uusi Pogostan yläkoulun korvaava viipalekoulu, jossa 7-9 -luokkien oppilaat aloittavat ensi viikolla koulutyönsä.

Aiemmin Parppein kouluna tunnettu Pogostan yläkoulu tuli tiensä päähän sisäilmaongelmien takia. Keskustelua on herättänyt se, eikö kunta pidä huolta rakennuksistaan ja eikö koululle löytynyt tiloja kunnan muista rakennuksista.

Kunnan tekninen osasto huoltaa ja ylläpitää kunnan omistamia rakennuksia, mutta aiempien aikojen rakennusmateriaalien ja aikanaan tehtyjen rakennusratkaisujen aiheuttamia virheitä ei läheskään aina ole mahdollista korjata. Tehtyjen ilmanvaihtotutkimusten mukaan mikään muukaan kunnan tila ei ollut ilmanvaihdoltaan riittävä jatkuvaan koulunpitoon.

Kunta ei voi säilyttää aikanaan hyvänä pidettyä painovoimaista ilmanvaihtoa julkisissa tiloissa, joiden ilmanvaihdon on vastattava nykymääräyksiä. Emme siis voi palata vuosikymmenten takaiseen aikaan, jolloin koululuokassa oli yli 30 oppilasta ja ilmanvaihtona toimi välitunnin ajaksi avattava ikkuna.

Keskuskoulun nimellä aikanaan tunnettu nykyinen alakoulun ja lukion rakennus ei sekään ole ongelmaton eikä varmaksi voida sanoa, että rakennukseen sisäilman laatua parantavat korjaukset olisivat takuu rakennuksen pitkästä elinkaaresta.

Tulevan syksyn aikana opetuksen järjestävä hyvinvointilautakunta ja tiloista vastaava kuntaympäristölautakunta kartoittavat yhdessä koulutilojen kunnon ja tulevien vuosien tilatarpeet. Mikäli käytössä olevien nykyisten tilojen elinkaari osoittautuu lyhyeksi, saa kunnanvaltuusto pohdittavakseen uuden koulun rakentamisen. Ensi viikolla käyttöön otettava viipalekoulu on vuokrattu viiden vuoden ajaksi.

Kunta järjestää uudessa koulussa avoimien ovien tilaisuuden maanantaina 7.8.2023 klo 14-18. Tuolloin jokainen koulutiloista kiinnostunut voi omin silmin käydä toteamassa, että nykyaikainen viipalekoulu on terveelliset ja toimivat tilat oppimiseen tarjoava oppimisympäristö. Tule ja totea asia omin silmin!

Välitilinpäätöksenä lomaa ja lepoa   27.6.2023

Kunnan viime vuoden tilipäätös on hyväksytty ja puolet kuluvasta vuodesta on tehty töitä tämän vuoden tavoitteita kohti. Kunnanvirasto hiljenee heinäkuun alusta kolmen viikon ajaksi, kun kunnan väki pitää keskitetysti kesälomiaan. Osa henkilöstöstä jää huolehtimaan päivystysluontoisista tehtävistä, muun muassa vesihuollon varmistamisesta ja kiinteistönhoidosta. Lomien keskittäminen pienessä kunnassa on havaittu hyväksi sujuvan hallinnon ja palvelujen järjestämisessä.

Lomien jälkeen syyskauden suurin tavoite on kuntastrategian päivittäminen. Tarkoituksena ei ole kirjoittaa Ilomantsin kunnan vuoteen 2030 tähtäävää strategiaa kokonaan uudestaan, vaan löytää yhdessä kumppaneiden kanssa keskeiset muutostekijät yhteisessä tulevaisuustyöpajassa.

Haluamme löytää niitä näkemyksiä ja toimintatapoja, joilla yhdessä rakennamme elinvoimaista hyvinvoivien ihmisten kuntaa. Jalkautamme strategiatyön myös kyläiltoihin, joissa kuulemme asukkaiden toiveita ja ideoita kunnan elinvoimaisena pitämiseksi.

Syksyn aikana päättäjät tekevät linjaukset ensi vuoden talousarvioon ja seuraavien vuosien taloussuunnitteluun. Meidän viranhaltijoiden tehtävänä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Päätettäväksi nousee jokaisena vuonna myös niitä hankalia ja haasteellisia asioita. Niihinkin ratkaisut löytyvät yhteisen keskustelun ja pohtimisen tuloksena.

Yhteisten asioiden edistäminen onnistuu parhaiten levännein ja virkein mielin. Siksipä nyt on kesästä nauttimisen ja loman aika. Kukin viettäköön lomansa itselleen mieleisillä tavoilla akkuja ladaten. Itse koetan hellittää aikatauluista ja nauttia eteen tulevista kesähetkistä stressittä.

Toivotan jokaiselle hyvää kesää, olipa se levollinen tai työntäyteinen, kunhan se on omannäköisesi!

Lupauksia ja toiveita  12.5.2023

Lausuntokierroksella oleva Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategialuonnos antaa lupauksen ”oikea palvelu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa”. Palvelustrategian rinnalla hyvinvointialue valmistelee vuoteen 2038 ulottuvaa palveluverkkosuunnitelmaa.

Ilomantsin kunnanhallitus antoi lausuntonsa palvelustrategialuonnoksesta ja palveluverkosta huhtikuun lopun kokouksessaan. Kunnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että toimivat sotepalvelut tarvitsevat sekä asianmukaiset tilat että osaavan ja motivoituneen henkilöstön. Lisäksi kunnan mielestä yhdeksi hyvinvointialueen tärkeimmistä asioista on nostettava henkilöstöohjelma, jolla turvataan henkilöstön riittävyys, osaaminen, työhyvinvointi ja sitoutuminen.

Palvelulupauksen täyttäminen strategialuonnokseen kirjatun mukaisena vaatii hyvinvointialueelta onnistumisia kautta linjan. Vaatimustasoa nostaa entisestään alueen niukka rahoitus. Luonnokseen kirjatusta lupauksesta huolimatta vaikuttaa siltä, ettei kaikkia palveluja voida turvata tulevaisuudessa lähipalveluina maakunnan jokaisessa kolkassa. On luonnollista, että tässä tilanteessa kunnat ovat kilpasilla säilyttääkseen alueensa asukkaiden palvelut.

Ilomantsi tarjoaa sotepalveluille uudistetut ja terveet tilat. Toiveemme on, että ne houkuttaisivat henkilöstöä pysymään ja uusia työntekijöitä hakeutumaan töihin Ilomantsiin. Kunta totesi lausunnossaan, että palveluverkkosuunnitelman linjaus Ilomantsiin sijoittuvan laajan palvelun sote-asemasta on oikea, ja ottaa huomioon pitkät välimatkat palvelujen piiriin.

Palvelustrategian lupaus toimivasta asiakasohjauksesta ja yhden luukun periaatteesta on hyvä, mutta sen toteuttaminen edellyttää isoja muutoksia nykyiseen toimintamalliin. Tässäkin keskiöön nousee henkilöstön tukeminen ja kouluttaminen muutoksen varmistamiseksi.

Lausuntojen antajat olivat osittain tyhjän päällä antaessaan lausuntoja palvelustrategialuonnoksesta, jossa ei ollut valmisteltuna riittäviä muutosten vaikutusarvioita talouteen ja henkilöstöön. Hyvinvointialueen päättäjät ovat tiukan paikan edessä kevään ja kesän aikana ratkaistessaan palvelustrategian ja palveluverkon suuntia. Yhtälö pitkien välimatkojen, väljän asutuksen, ikääntyvän väestön ja vähäisen julkisen liikenteen maakunnan sotepalvelujen järjestämisetä palvelulupauksen mukaisina ei tule olemaan helppo.

Kevät on lupaus edessä olevasta kesästä ja luonto kasvun ihmeineen saa toiveikkuuden heräämään. Kunnan vahva toive tänä keväänä on, että hyvinvointialueen palvelustrategia ja palveluverkko takaavat toimivat sotepalvelut.

Vedenjakajalla      11.4.2023

Talven vaihtuessa vähitellen kevääksi, ollaan monessa asiassa vedenjakajalla. Viime vuosi on saatu kirjoihin ja kansiin ja tulevaa kesää suunnitellaan kovaa vauhtia. Kunnanhallitus sai käsiteltäväkseen lähes 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Hyvä tulos on aina ilonaihe, mutta sen taustalla olevat realiteetit on muistettava.

Viime vuonna verotulot kertyivät ennakoitua paremmin, mikä kertoo virkeästä elinkeinoelämästä ja parantuneesta työllisyydestä. Siun sote-kuntayhtymän mahdollista palkkaharmonisaatiota ei huomioitu kunnan tuloksessa, vaan siitä tehtiin merkintä liitetietoihin. Ratkaisuun päädyttiin siksi, ettei asiasta ole lopullista päätöstä eikä sopimusta. Kunta katsoi palkkaharmonisaation siirtyneen vuodenvaihteessa hyvinvointialueen vastuulle, jolle voimaanpanolain mukaan siirtyvät lakkautuvan kuntayhtymän varat ja velat.

Vedenjakajalla ollaan kuntataloudessakin, sillä tulevien vuosien valtionosuudet ja kunnille pienemmällä prosentilla tulostuvat verotulot ennakoivat tarkkaa taloudenpitoa. Ilomantsin kunta katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaan vahvalla 7,7 miljoonan taseessaan olevalla puskurilla.

Edessä oleva kesä näyttää vilkkaalta. Niin kunta kuin muut tapahtumien järjestäjät tekevät parhaansa houkutellakseen tapahtumiin kävijöitä ja palveluille käyttäjiä. Kunnan tehtävänä on keskiviikkoisten kesätorien järjestäminen. Teemalliset ja ohjelmalliset kesätorit kokoavat tulevanakin kesänä väkeä niin kuntalaisista kuin vierailijoista.

Vedenjakajalla tapahtumista on Karhufestivaali. Maaseudun Sivistysliitto jättää tapahtuman järjestämisvastuun festivaalin elokuun kymmenvuotisjuhlinnan jälkeen seuraaville järjestäjille. Sivistysliiton päätös on luonnollinen, sillä sen tehtävänä on käynnistää tapahtumat ja saattaa ne siivilleen paikallisten järjestäjien järjestämiksi. Karhufestivaali sai nauttia Sivistysliiton tuesta harvinaisen pitkään.

Festivaalin jatkumiseksi tarvitaan useita tahoja ja myös yrittäjien panostusta. Kunta antaa jatkossakin rahallista tukea festivaalille, onhan tavoitteenamme tuhannen karhun maa, ja vielä monta nallea kokoelmasta puuttuu.

Muutostilanteet tarjoavat aina mahdollisuuksia. Nyt on hyvä aikaa kääntää katseet tulevaan ja rakentaa yhteistyössä Karhufestivaalille jatko tuleviksi vuosiksi.

Pahasti pakkasella   28.2.2023

Viime viikolla sää oli tähänastisen talven kylmin. Pakkasta oli viikon puolivälissä lähes 30 astetta. Viikon puolivälin paikkeilla saimme kuntien tietoon myös ensimmäisen version Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Siun soten vuoden 2022 tilinpäätöksestä – pahasti pakkasella sekin.

Loppuviikolla täsmentyneiden tilinpäätöstietojen mukaan Siun sote -kuntayhtymän elinkaaren viimeinen tilinpäätös on 39,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Mittavasta alijäämästä huolimatta kuntayhtymä kertoo kustannusten kasvun olleen koko kuntayhtymän kuusivuotisen toiminnan ajan valtakunnallista kustannusten kehitystä alhaisempaa. Päättyneen viimeisen toimintavuotensa alijäämää kuntayhtymä perustelee erityisesti ostopalvelujen kustannuskehityksellä ja sillä, ettei kuntayhtymä onnistunut vähentämään ostopalveluja tavoitteeksi asetetun mukaisesti.

Vaikka kunta varautui jo osavuosikatsausta laatiessaan Siun soten alijäämän kattamiseen ja palkkaharmonisointiin 2,2 miljoonalla eurolla, on alijäämästä ja palkkaharmonisoinnista tulossa 300 000 euron lisälasku. Kylmäävintä tilanteessa on perusterveydenhuollon palvelujen heikkeneminen. Leveämmät hartiat, joita kuntayhtymän perustamisella tavoiteltiin, ovat kaventuneet olemattomiin. Kuntayhtymän toiminnan loputtua ja hyvinvointialueiden toiminnan alettua ei enää ole tarvetta pohtia, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Nyt on aika hakea ratkaisuja hoitaja- ja lääkäritilanteeseen.

Hyvinvointialueen ja valtakunnan päättäjät ovat paljon vartijoina, jotta saisimme toimivat sotepalvelut maan joka kolkkaan. Olisiko nyt aika laatia ja hyväksyä lainsäädäntöä, jolla vastavalmistuneet hoitoalan ammattilaiset olisivat pakotettuja työskentelemään määräajan perusterveydenhuollon yksiköissä myös harvaan asutuilla alueilla tai voisiko asiaa edes osittain ratkaista nykyistä laajemmalla työperäisellä maahanmuutolla?

Viime päivinä keskusteluissa on vilahdellut myös syrjäseutulisän palauttaminen työvoiman houkuttelemiseksi. Näitä asioita on pohdittava yhteisesti, vaikka kunnat eivät enää sote-palveluita maksa eivätkä niistä vastaa. Kunnissa voidaan tarjota muutakin vastaantuloa uusille työntekijöille kuin lämmintä kättä ja tervetulotoivotus.

Jotta kaikkein tärkein, meidän jokaisen terveys, ei olisi pahasti pakkasella, on uusia keinoja työvoiman saamiseksi otettava käyttöön. Ilomantsin kunta tarjoaa tytäryhtiönsä Pogostan Vuokratalojen kanssa työelämässä oppijoille ja harjoittelijoille edullista asumista valmiiksi kalustetussa asunnossa, jossa soluasunnon kuukausivuokra on 100 euroa sisältäen sähkön ja veden.

Malli on kehitetty ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeessa. Tämä edullinen asumismahdollisuus on myös sote-alan harjoittelijoiden käytettävissä. Tervetuliaispakettina tarjoamme ilmaisia uima- ja elokuvalippuja sekä kuntosalikäyntejä. Lisäksi Ilomantsiin harjoitteluihin tulevien on mahdollista saada Otsakorven säätiön tuki harjoitteluun. Uhmaa siis pakkasta ja tule meille!

Älä tule paha kakku  31.1.2023

Vuoden vaihteessa aloittaneen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tämän vuoden budjetti on noin 820 miljoonaa euroa ja säästötavoite 26 miljoonaa, mikä toteutuessaan tarkoittaa väistämättä muutoksia sekä palvelurakenteeseen että palveluihin.

Palveluihin jonottamisen kanssa olemme tottuneet elämään, kun paikkakuntamme lääkärinvastaanotto toimii vajaamiehityksellä. On itsestäänselvyys, että lääkäriin pääsyä jonotetaan tilanteessa, jossa yksi lääkäri hoitaa sekä terveyskeskussairaalan että muun vastaanottotoiminnan. Tilannetta ei helpota se, että pula hoitohenkilöstöstä on maanlaajuinen.

Kunta ei voi lääkäreitä eikä muuta hoitohenkilöstöä palkata, eikä asiaan vaikuttaa muutoin kuin tuomalla kuntalaistensa hoidontarpeen ja huolen näkyväksi. Samanaikaisesti meidän pitää rakentaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kestävää rakennetta yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Harmittavat tunnot ja kokemukset eivät saisi olla yhteistyön painolastina, mutta ei niitä voi huolettomin mielin sivuuttaakaan. Meille harmitusta on tuonut epävarmuus ja odottelu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Vanhaan toimintaan ei ole paluuta, mutta olipa järjestämistapa mikä tahansa, on palvelun oltava sitä tarvitseville saatavilla omalla paikkakunnalla. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien sosiaalinen ja taloudellinen asema ei mahdollista matkustamista toimintaan muualle. Onneksi tässä asiassa on hyviä avauksia, joiden toteuttamista kunta on valmis edistämään tilaratkaisuilla ja työllistämistoiminnalla.

Seuraava tarkka paikka on hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyöstä sopimuksilla sopiminen. Tähän selkeä eväs kuntapuolella on, että kumpikin toimija vastaa sille lakisääteisesti määritellyistä tehtävistä eikä sälytä niitä toiselle. Kummankin organisaation käytännön toimijat kyllä löytävät yhteisen toiminnan yhdyspinnat ja toimintatavat, kun rajanvedot siitä, mikä tulee kummankin osapuolen kustannettavaksi ovat selvät.

Käytännössä keskusteluttavia asioita ovat edelleen ainakin järjestöjen avustukset sekä eri ikäisten kohtaamispaikka- ja virkistystoiminnan järjestäminen. Jotta kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä ei tulisi paha kakku ja jotta pystyisimme yhteistyössä edistämään terveyttä ja turvallista elämää, olemme kunnan puolella valmiita neuvonpitoihin.