Kesän tarkoitus   26.6.2024

Kesällä, kuten muillakin vuodenajoilla, on aina ollut tärkeä paikka suomalaisessa elämäntavassa. Entisaikoina, etenkin maaseudulla, elämä perustui vuodenkierron seuraamiseen. Tulevan kesän säitä ja satoa ennustettiin monien talven ja kevään ennusmerkkien pohjalta.

Nykyisessä elämänrytmissämme erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat tasoittuneet. Heinäkuu on suosituin kesälomakuukausi, ja moni suomalainen halajaa silloin maalle ja mielellään järven rannalle. Moderni vapaa-ajan viettäjä haluaa maallakin toimivia palveluja ja mukavaa ajanvietettä.

Ilomantsin voi määrittää kesänviettäjän paratiisiksi. Paikkakuntalaisia, vapaa-ajan asukkaita sekä vierailijoita palvelevat paikalliset kaupat ja muut yritykset. Kulttuurinnälkään tarjolla on museoita, näyttelyjä ja kesäteatteriesityksiä. Matkailuyrittäjät järjestävät monenlaisia elämysretkiä ja muuta ohjelmaa. Kunta ylläpitää uimarantoja ja kirjastosta löytyy luettavaa joka makuun.

Kesä erilaisine puuhineen on myös akkujen lataamisen aikaa. Siinä missä yksi kerää voimia kesäteatterissa, toinen rentoutuu lakkasoilla ja marjametsissä. Tärkeintä on irtautuminen työstä ja rutiineista, lepo ja itselle mieluisten asioiden tekeminen.

Tehdään kesästä omannäköinen, kukin tyylillään ja tavallaan. Mukavia ja leppoisia keskikesän päiviä!

Kaikkea on       27.5.2024

Vuosina 2020 - 2022 päivitetyn kansallisen terveysindeksin mukaan Ilomantsi on Pohjois-Karjalan sairastavin kunta. Koko maan keskiarvo on 100 ja Ilomantsin 132.

Lakonisesti voi todeta, että meillä on kaikkea, erityisesti alkoholisairauksia, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä mielenterveyden sairauksia. Osan suurista sairastavuuseroista selittävät väestörakenne ja pieni asukasmäärä, jolloin satunnaisvaihtelu voi vaikuttaa tuloksiin.

Olipa niin tai näin, tulokset hätkähdyttävät. Kunnille lakisääteisenä kuuluvan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä elinolojen seuraamisen saralla työ ei lopu. Onneksi se on alkanut.

Kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä ohjaa valtuustokaudeksi kerrallaan valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus. Kertomus on käytännössä suunnitelma niistä toimenpiteistä, joilla kunta edistää kuntalaistensa terveyttä ja hyvinvointia. Toteutumista seurataan vuosiraportilla, joka viime vuoden osalta tuodaan tiedoksi valtuustolle kesäkuun kokouksessa.

Hyvinvointikertomuksen tavoitteita on kirjattu myös kunnan talousarvion tavoitteiksi. Työllisyyden hoitoon tehdyistä satsauksista huolimatta kunnan maksuosuus työttömyyden hoidosta eli ns. työmarkkinatuen sakkomaksu on kasvanut, vaikka nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat alentuneet. Tämä tarkoittaa, että osalla työttömistä työttömyysjaksot ovat todella pitkiä.

Niin ikään talousarviossa tavoitteena olleessa elintapaohjauksessa lasten ylipainon laskusuuntaan kääntyminen on onnistunut, mutta ei vielä riittävästi. Talousarvioon osallisuuden kasvattamiselle, arjen turvallisuudelle, järjestöavustuksille ja harrastustoiminnan tarjonnalle asetetut tavoitteet toteutuivat.

Kunta valmistelee laajan hyvinvointikertomuksen vuosille 2025 - 2028 hyvinvointialueen koko alueelle nostaminen yhteisten tavoitteiden pohjalta. Selvää on, että tarvitsemme kaikki mahdolliset omat ja kumppaneidemme kanssa yhteistyössä toteutettavat toimenpiteet väestömme hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen.

Talouden tasapaino turvaa palvelut       30.4.2024

Talouden tasapaino on yksi Ilomantsin kuntastrategian painopisteistä ja tarkoittaa sitä, että kunnan tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa. Mistä kunta saa rahat toimintaansa ja palvelujen järjestämiseen?

Viime vuonna kunta sai menojensa kattamiseen valtionosuuksia viisi miljoonaa euroa ja verotuloja 10,5 miljoonaa. Loppuosa kunnan tuloista, lähes kolme miljoonaa, tuli kunnan erikseen hakemista valtionavustuksista ja palveluista perimistä maksuista. Avustusta kunta sai esimerkiksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämiseen. Maksuista valtaosa muodostui vesi- ja jätevesilaskutuksesta sekä tontinvuokrista.

Kunta saa verotuloja kunnallisverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuotosta. Hyvinvointialuemuutoksen jälkeen verotulojen merkitys kuntien talouteen on kasvanut. Veroja maksavat sekä asukkaat että yritykset. Osakeyhtiöt maksavat tuloverona eli yhteisöverona 20 % verotettavasta tulostaan. Muiden yhtiömuotojen elinkeinoharjoittajat maksavat veroja henkilöverotuksensa kautta.

Yhteisövero menee valtion kassaan ja valtio palauttaa siitä kunnille vuosittain noin kolmanneksen. Tänä vuonna valtion jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 76,31 prosenttia ja kuntien 23,69 prosenttia.

Menoja kunnalla oli viime vuonna 18 miljoonan euron verran. Noin puolet kunnan menoista käytettiin hyvinvointilautakunnan alaisiin palveluihin, joita ovat varhaiskasvatus, perus- ja lukiokoulutus sekä vapaa- ajan palvelut. Kunnanhallituksen toimintakulut olivat kolme miljoonaa ja teknisen toimen 4,6 miljoonaa.

Viime vuosi oli kunnalle taloudellisesti hyvä, mutta vuodet eivät ole veljeksiä, ja kuntien tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Ilomantsin kunnan tulevien vuosien talouteen vaikuttavat niin valtionosuuksien kehitys kuin muut valtion määrittämät muutokset sekä kunnan oma toiminta. Näköpiirissä olevaan isoon valtionosuusleikkaukseen olemme hakeneet korjausta ja se toteutunee, mutta ei yksin riitä. Sen lisäksi tarvitaan kunnan omia toimia.

Toimintaperiaatteemme on, kuntalaisilta perityt käyttökorvausmaksut pidetään kohtuullisina ja niistä peritään vain palvelun tuottamiseen kohdentuvat kustannukset. Verotulojen kasvattamiseksi teemme työtä luomalla elinkeinoelämälle toiminnan mahdollisuuksia.

Sopeuttamista olemme tehneet pitkäjänteisesti ja sillä linjalla jatkamme. Pehmeään sopeuttamiseen ilman muutosneuvotteluja mahdollisuuden antaa henkilöstön ikärakenne luonnollisen poistuman kautta. Uusiakin kuntaosaajia palkkaamme sinne, missä heitä tarvitaan.

Muutosten keskellä voimavaramme on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Hyvää suomalaisen työn päivää!

Toiminnallisia muutoksia ja tulevaan varautumista 27.3.2024

Viime vuosi oli koko kuntakentälle taloudellisesti hyvä. Lähes jokainen kunta ja kaupunki teki voitollisen tuloksen. Valitettavasti kuntatalouden vahvat tunnusluvut saavutettiin sote-uudistukseen liittyneiden kertaluonteisten poikkeuserien avulla.

Tulevat vuodet eivät lupaa helppoja aikoja kunnille. Pieneneviä valtionosuuksia kompensoimaan tarvitaan aiempaa enemmän verotuloja ja / tai muita tuottoja. Kun tiedetään, että maksujen korottaminen karsii palvelujen käyttöä ja pienentää tuottoja entisestään, jäävät vaihtoehdoiksi verotulojen kasvattaminen ja kustannusten sopeuttaminen.

Ilomantsin kunta on sopeuttanut organisaatiotaan ja toimintojaan useiden vuosien ajan asukasmäärää ja palvelutarpeita vastaavaksi. Sekä kunnan että yritysten tuottamat palvelut ovat kuntakokoon nähden laajat ja toimivat, ja sellaisina haluamme ne säilyttää.

Elinvoiman ja verotulojen kasvattamiseksi kunta järjestää paikkakunnan yrityksille kattavat elinvoimapalvelut, joiden käytännön toteuttaja on Business Joensuu. Tällä hetkellä erityisen tärkeää on yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen, jotta nykyiset palvelut pysyvät paikkakunnalla.

Kunnan viime vuoden hyvä lähes 1,8 miljoonan euron tulos jo olemassa olevan taseen ylijäämään lisättynä kasvattaa taseen ylijäämän 9,5 miljoonaan euroon. Vaikka tämä ylijäämä ei ole rahaa kunnan tilillä, on se vahva puskuri tappiollisia vuosia varten. Ja kyllä kunnan tililläkin on rahaa käyttötalouden pyörittämiseen ja talousarvioon kirjattuihin investointeihin. Kunta ei ole ottanut lainaa kolmeen vuoteen eikä lainanottoa ole suunniteltu kuluvallekaan vuodelle.

Hyvistä tämänhetkisistä tunnusluvuista huolimatta kunta ei voi jäädä vain odottamaan tulevaa, vaan tulevaisuuteen tähtäävää työtä ja ratkaisuja on tehtävä jatkuvasti. Sanonta ”vierivä kivi ei sammaloidu” pitää paikkansa kunnankin kohdalla. Hyvillä mielin ja päättäväisesti toteutetaan tätäkin meneillään olevaa talousarviovuotta.

Itsenäisyyttä ja valvontaa   1.2.2024

Meita, Puhas, Polkka, Business Joensuu, VisitKarelia, TE2024 ja monta muuta nimeä tai nimilyhennettä liittyvät tavalla tai toisella kunnan palveluihin. Veikkaan, että moni eksyy tässä nimi- ja lyhenneviidakossa, puhumattakaan siitä, että tietäisi, mitä toimintoja näiden nimien taakse kätkeytyy.

Mihin näitä kunnan ulkopuolisia yhtiöitä ja muita hallinnollisia rakenteita tarvitaan? Miksi kunta ei itse tuottaisi kaikkia palveluita? Kunta ei ole niin itsenäinen kuin moni luulee, eikä myöskään niin itsenäinen kuin se itse mielellään olisi. Moni kuntaan yhdistetty tehtävä on vain pienesti kunnan käsissä. Jos kunta on osakkaansa jossain kuntalaisille palveluja tuottavassa yhtiössä, on kunnalla määräysvaltaa vain osakkuutensa perusteella saama määrä. Osakkuus puolestaan usein määräytyy kunnan asukasmäärän mukaan.

Esimerkiksi ravinto- ja puhtauspalveluja tuottavassa Pohjois-Karjalan tukipalvelut Polkka Oy:ssä Ilomantsin kunta on pienosakas. Luonnollista on, ettei yhtiön tarvitsisi antaa merkittävää painoarvoa pienen kunnan näkemyksille. Kuitenkin asiat Polkan kanssa sujuvat mukavasti. Sujuvan toiminnan mahdollistaa palvelusopimus, jolla palvelun hinnasta ja tasosta sovitaan vuosittain.

Toinen esimerkki on kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy, jonka omistavat Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi. Jätehuolto ja sen toimivuus sekä jätteiden oikea lajittelu ovat tärkeitä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen turvaamisessa. Moni kuntalainen on kuitenkin pettynyt yhtiön toimintaan. Viimeisin pettymys oli sakokaivojätteen keräilyn yhtenäistäminen siten, että keräilyn kilpailuttaa Puhas eikä asiakas enää voi itse valita sitä, miltä yritykseltä hän sakokaivonsa tyhjennyksen tilaa. Tähän asiaan kunta ei voi vaikuttaa. Päätökset Puhaksen hallinnossa on tehty ja niiden mukaan eletään.

Kunta asettaa edustajansa kunnalle ja kuntalaisille palveluja tuottavien yhtiöiden hallituksiin aina, kun se on mahdollista. Joissakin valtakunnallisissa uudistuksissa, kuten TE2024 -valmistelussa, valtio voi asettaa kunnat pakkotilanteeseen. TE-valmistelussa ehtona olivat riittävän suuret järjestämisalueet. Uudistuksen astuessa voimaan vuoden 2025 alusta Pohjois- Karjalan järjestämisalueena toimii koko maakunta. Tämän pitäisi turvata kattavat ja monipuoliset palvelut työnantajille ja työnhakijoille.

Monen palvelun järjestämisessä olemme kuntana valtion ja monen muun kumppanin määräysten ja toiveiden aallokossa, jossa meidän on koetettava pitää pää pinnalla tekemällä tarvittavat ratkaisut ja niiden jälkeen tehtävä parhaamme kunnan ja palvelujen käyttäjien edunvalvonnassa. Lähtökohtana monessa yhteistyömallissa on jokaisen jäsenen ja osapuolen kuuleminen ja näkemysten yhteensovittaminen. Oman kunnan toiveiden ja erityispiirteiden esiintuominen kannattaa aina ja pienelläkin kunnalla on tärkeä rooli edunvalvonnassa.