Lahjoja    22.12.2021

Pian taas rauhoitumme joulun viettoon ja moni antaa lahjoja läheisilleen. Tonttulassa lahjoja on valmisteltu koko vuosi, ja kun maailma hukkuu tavarapaljouteen, päätettiin Tonttulassakin olla tänä vuonna ajan hermolla ja antaa konkreettisten lahjojen lisäksi myös aineettomia lahjoja yhteistyökumppaneille.

Tonttula haluaa antaa viimeistä toimintavuottaan aloittavalle Siun sotelle sopivasti rahaa toimintaan ja uuden hyvinvointialueen valmistelijoille paketillisen maalaisjärkeä. Kuntalaisten terveyspalvelujen turvaamiseksi Tonttula ja kuntoutussäätiö rakennuttavat soteaseman, jonne Tonttula toivoo soten järjestävän toimivat ja hyvin saavutettavat terveyspalvelut sekä riittävästi henkilöstöä niiden toteuttamiseen.

Isoille kuntakumppaneille pieni tonttula haluaa antaa kykyä asettua pienen neuvotteluosapuolen ja
-kumppanin asemaan.

Maaseudun Sivistysliitolle Tonttula ojentaa konkreettisen paketin karhunveisto- ja lumenveistokisojen kumppanuuden muodossa sekä Karhupuiston investointeina. Yhdistykselle Tonttula toivoo luovuutta ja intoa tapahtumien järjestämiseen ja niiden kehittämiseen yhteistyössä kumppaneidensa kanssa.

Business Joensuulle Tonttula mahdollistaa solmimallaan ostopalvelusopimuksella roppakaupalla onnistuneita opastuksia ja paikallisen yritystoiminnan kasvattamista. Palveluja käyttäville yrityksille sopimus tarjoaa ison nipun neuvontaa ja opastusta maksutta.

Vaara-Karjalan Leaderille Tonttula antaa rahoitusosuudellaan mahdollisuuden hyvien hankkeiden rahoittamiseen. Tonttulassa odotellaan jo kovasti Leaderin järjestämiä ensi kesän villiruokafestivaaleja.

Seurakunnille Tonttula toivoo voimia ihmisten kohtaamiseen. Konkreettisena lahjana Tonttula kustantaa sankarihautausmaalle tänä jouluna 400 kappaletta uudelleenkäytettävää lasikuorista hautakynttilää.

Järjestöille ja niissä toimiville kuntalaisille Tonttula tarjoaa edelleen ilmaisia kokoontumistiloja, avustusmäärärahoja, huollettuja reittejä ja liikuntapaikkoja, toimivan uimahallin ja elokuvateatterin palveluja. Uusille Tonttulaan muuttaneille ruokakunnille annetaan sammutuspeite kodin turvaksi ja vuoden aikana syntyviä vauvoja muistetaan lahjalla.

Tietysti meille kaikille: kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaille, vierailijoille, työntekijöille ja päättäjille, Tonttula ojentaa ison paketillisen hyvää mieltä ja vastaosapuolen oikeinymmärtämisen tahtoa ja taitoa.

Rauhaisaa joulunaikaa!

Marraskuisia kohtaamisia kylillä ja taajamassa     26.11.2021

Lokakuun lopussa alkanut kyläkierros huipentui kyläpäällikköiltaan, jossa esiteltiin kylien kierroksen aikana esiin nostamat kehitysideat ja toimivat käytännöt kaikkien hyödynnettäviksi.

Kyläryppäittäin toteutettu kierros kokosi kyläiltoihin yli 120 henkilöä, mikä on hyvä saavutus ottaen huomioon edelleen jatkuvan korona-ajan ja kylien asukasmäärät. Todistetuksi tuli, että oikeilla kahvikupin ääressä tapahtuvilla kohtaamisilla on tänäkin aikana paikkansa.

Kyläpäällikköillan ideat ovat jokaisen kylän vapaasti käytettävissä. Kehittämis- tai hankepakkoa kylätoiminnasta ei kuitenkaan saa muodostua. Joskus kehitystyö lähtee liitoon, kun toteutuskelpoinen idea ja innokkaat tekijät kohtaavat. Arvokasta on myös tavallinen yhdessä tekeminen ja omasta kylästä huolehtiminen, esimerkiksi kyläladun tai luontopolun ylläpito.

Marraskuussa kunnanvirastolla kohdattiin myös tilaisuudessa, jossa onniteltiin Pohjois-Karjalan vuoden kyläksi valittua Mäkikylät ry:tä, juhlittiin kunnan tammikuista valintaa vuoden urheilu- ja liikuntakunnaksi sekä tavattiin kuntaan parin viimeisen vuoden aikana muuttaneita uusia asukkaita.

Akat assiilla-ryhmä on ilomantsilaisten tomerien naisten vapaamuotoinen keskusteluryhmä, joka kokoontuu aika ajoin pohtimaan ajan ilmiöitä ja kotikuntansa menoa erilaiset näkemykset sallivalla ja toinen toisensa mielipiteitä arvostavalla otteella. Tällaiselle toiminnalle on selvästi tilausta. Sen osoitti marraskuinen akkojen tapaaminen, jossa sain olla keskustelemassa ja kertomassa kunnan kuulumisia.

Vaikka kaikkiin tilaisuuksiin ei väkeä tungokseen asti riitä, haluaa kunta ja monet muutkin toimijat niitä järjestää ja antaa mahdollisuuksia osallisuuteen ja osallistumiseen. Aidoilla kohtaamisilla ja toistemme tapaamisella on merkitystä läpi vuoden, mutta erityisesti vuoden pimeimpänä aikana.

Taasko uusi kunta?            29.10.2021

Hyvinvointialueiden perustamista, toimintaa ja rahoitusta koskeva lakipaketti on hyväksytty kesäkuussa, ja alueet ovat aloittaneet toimintansa heinäkuun alussa. Valmisteleva toimielin eli VATE koostuu Pohjois-Karjalassa Siun sote-kuntayhtymän johtavista viranhaltijoista. Kuntajohtajat toimivat valmistelun kuntayhteistyöryhmänä ja VATEn työtä seuraa ja ohjaa poliittinen työryhmä. On siinä ryhmiä kerrakseen, mutta ovatko muutokset oikeasti niin isoja, että tarvitsemme kaikki nämä ryhmät ja kaiken tämän työn?

Kuntien osalta iso muutos on se, etteivät sotekustannuksiin menevät miljoonat enää edes käväise kunnan tilillä. Meillä tämä tietää noin 45 miljoonan euron talousarvion supistumista parinkymmeneen miljoonaan. Kuntapäättäjät päättävät vuoden 2023 alusta kunnan yleishallinto-, elinvoima- ja hyvinvointipalveluista sekä kuntainfrasta. Tammikuussa valittavat aluevaltuustot puolestaan päättävät sotepalveluista. Kuntien suurimmaksi hallintokunnaksi muodostuu varhaiskasvatus-, opetus- ja vapaa-ajan palvelut tarjoava toimiala.

Osittain olemme jo tottuneet ja kasvaneet tähän muutokseen Siun sotessa. Muutoksia on kuitenkin tulossa hyvinvointilainsäädännön perusteella soten tukipalveluihin eli ravintopalveluihin ja laitoshuoltoon. Näissä kuntien henkilöstö vähenee, sillä tukipalveluita yli puolet työssään tekevät siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen. Vaihtoehtona on tuottaa palvelut tukipalveluyhtiön kautta, sillä kunta ei voi myydä palvelujaan suoramyyntinä hyvinvointialueelle. Neuvottelut järjestämisvaihtoehdoista käynnistyvät ensi viikolla ja henkilöstölle pidämme tiedotustilaisuuden loppuvuoden aikana. Kukaan ei menetä muutoksessa työpaikkaansa.

Sotepalveluiden lisäksi hyvinvointialue järjestää pelastuspalvelut. Ympäristöterveydenhuolto sen sijaan jää kuntien maksettavaksi vuoteen 2026 saakka, mutta sen järjestää meillä hyvinvointialue. Muutoksia tulee myös tällä hetkellä kuntien hankkimaan kuntouttavaan työtoimintaan. Seuraava iso muutos odottaa jo oven takana - työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi vuoden 2024 alussa. Muutos edellyttää  20 000 työllisen aluetta, joten yhteistoimintamallin rakentaminen on edessä maakunnassa.

Kuntien toimintaympäristö muuttuu yllättävän paljon ja kovalla vauhdilla seuraavina vuosina. Peruskuntien toiminnan on pysyttävä mukana tässä muutoksessa ja kuntien on opeteltava järjestämään toimintansa, ja ennen kaikkea palvelunsa, mahdollisimman hyvin tässä uudessa tilanteessa. Halusimme tai emme, kuntien hallinto supistuu. Kauttamme kiertää entistä vähemmän laskuja ja palveluksessamme on aiempaa vähemmän henkilöstöä, mutta kaikista kunnan hallintoon liittyvistä perustehtävistä on edelleen huolehdittava. Meidän on oltava kiinni ajassa ja pidettävä huoli siitä, että organisaatiomme koko on oikein mitoitettu tuotettavien palvelujen suhteen.

Synkkyyteen ei ole syytä vaipua. Muutos on aina mahdollisuus, jos niin haluamme. Voimme kokeilla asioiden ja palveluiden hoitamista ja tuottamista uusilla tavoilla ja ravistella entisiä totuttuja rakenteita. Yhteistyö, verkostoituminen ja edunvalvontatyö ovat mahdollisuutemme ja myös vahvuutemme. Ilomantsilla on vahvat ja toimivat verkostot, joita meidän on pidettävä yllä aktiivisesti. Siis lähestyvään talvikauteen sopien: eteen päin niin kuin mummo lumessa!

Toiveena vettä ja viiniä      9.9.2021

Ilomantsin kunnan vesihuollon turvaava vesitorni on rakennettu vuosina 1966–1967 eikä sitä sen jälkeen ole peruskorjattu. Pappilanmäellä sijaitsevaan torniin on varastoitu 600 m³ vettä käytettäväksi tilanteissa, joissa esimerkiksi pitkä sähkökatko keskeyttäisi vedenottamojen toiminnan.

Moni tuntee vesitornimme viinitornina ja leikkisästi onkin todettu Ilomantsissa veden muuttuvan viiniksi ihan luonnostaan. Vesitornin huipulla sijaitseva kesäaikaan avoinna oleva kahvila ja viinibaari palvelivat menneenä kesänä 17 000 asiakasta. Paikan suosio perustuu erinomaisiin tuotteisiin ja tornista avautuvaan maisemaan.

Vesitornin kunnostustarve on välttämätön, muutoin kunnan vesilaitos ei voi turvata kuntalaisten vedensaantia häiriötilanteissa. Viinibaarin tilatkin kaipaavat kunnostusta. Kunta on korvamerkinnyt puoli miljoonaa euroa viime vuoden tuloksestaan vesitornin peruskorjaukseen. Hyvältä vaikuttaa - ei kun kiireen vilkkaa toimeen. Haasteeksi muodostuu se, että korjaus on tehtävä lämpimien säiden aikaan eikä rakennustyömaan kautta voi kulkea nauttimaan viinistä ja maisemista.

Vesitornin peruskorjauksen suunnittelu on vasta alkanut ja molemmat näkökulmat, sekä kuntalaisten vedensaannin turvaaminen että viinitornin yritystoiminta, yritetään parhaalla mahdollisella tavalla sovittaa yhteen. Suunnittelussa otetaan huomioon yrittäjille koituvan haitan minimoiminen.

Peruskorjaus on siis pakollinen, jotta tulevina vuosina taajaman puhtaan veden saaminen on turvattu ja jotta puhdasta vettä olisi myös viinin valmistukseen. Tavoitteena on, että vesihuolto olisi turvattu ja viinitorni olisi käytössä loppukesällä 2022.

Opastusta alkaville ja kertausta konkareille      3.9.2021

Valtuustokausi 2021-2025 käynnistyi elokuun alussa. Aloitimme kauden kunnanvaltuutettujen koulutuksilla. Ensimmäisessä koulutuksessa valtuutetut perehtyivät kunnanvaltuuston tehtäviin, valtuutetun rooliin, vastuisiin ja velvollisuuksiin. Toinen koulutus painottui kuntastrategiaan ja sen merkitykseen päätöksenteossa sekä oman kunnan hallintosääntöön.

Kunnanvaltuutetun tehtävänä on ratkaista linjat ja strategiat. Kunnan viranhaltijoiden tehtävänä puolestaan on operatiivinen johtaminen, toisin sanoen tehtävänä on huolehtia arjen sujuvuudesta ja  päätösten käytäntöön viemisestä  valtuuston linjausten mukaisina. Kuulostaa helpolta ja johdonmukaiselta.

Erityisesti pienessä kunnassa kuntalaisten toiveet ja odotukset kuntapäättäjälleen voivat  kohdistua pieniin omaan elämänpiiriin tai lähiympäristöön vaikuttaviin asioihin ja usein mielikuva päättäjästä on mielikuva asioiden käytännön toteuttajasta. Lisäksi asioihin toivotaan ratkaisua tai muutosta nopeasti. Palveluita olisi hyvä lisätä tai ainakin parantaa. Valtuutettu toimii toiveiden ja talouspaineiden ristitulessa.

Kunta julkishallinnollisena yhteisönä on monen kuntalaisen ja uuden päättäjän mielestä hidas ja jäykkä, sillä hyvää aloitetta tai ideaa ei voi viedä suoraan kokoukseen, saati käytäntöön valmistelematta. Vastapainona pienen kunnan etu on se, että moni asia hoituu ottamalla yhteyttä kuntaan ja esittämällä ajatuksensa.

Miten ihmeessä kuntapäättäjä tästä kaikesta selviytyy?  No milläpä muulla kuin  joukkuepelillä yhdessä toisten päättäjien ja asioita valmistelevien viranhaltijoiden kanssa. Olitpa aloittava päättäjä tai kokenut konkari, kaikki lutviutuu, kunhan varaat aikaa asioihin perehtymiseen, hankit faktatietoa, harkitset ja muistat, että olet hoitamassa yhteisiä asioita. Kaikkia et voi koskaan miellyttää, mutta hyvät kompromissit vievät eteenpäin.

Lokakuussa koulutamme kuntayhtiöiden päättäjiä ja kunnanhallitusta konserniasioihin ja pääsemme pohtimaan, miksi koko kuntakonsernin yhteinen etu on tärkeä.

Ei oppi ojaan kaada aloittavaa päättäjää, ja kertaus on opintojen äiti konkaripoliitikollekin. Hyvää alkanutta valtuustokautta ja rakentavaa joukkuepeliä meille kaikille!

Onko kunta bisnes?      4.6.2021

Viime viikkoina ovat valtakunnallista keskustelua herättäneet kuntien ja kaupunkien voitolliset tilinpäätösluvut vuodelta 2020. Moni kuntalainen on meilläkin todennut, että nyt olisi kunnalla varaa vaikka mihin ja ihmetellyt, kun kunta ei ylijäämärahojaan käytä.

Epäselvyyttä kunnan tilillä makaavien miljoonien kohtalosta on varmasti herättänyt uutisointimme vesitornin korjaukseen korvamerkitystä puolen miljoonan investointivarauksesta. Lisää vettä myllyyn lienee tuonut tieto siitä, että kunnan taseessa oleva ylijäämä on vahvistunut 6,1 miljoonaan euroon. Tässä tarkastelussa tulee helposti käsitys tilillä käyttöä odottavista rahoista.

Kun kunta investoi, on sen myös varauduttava tekemään vuosittaiset poistot investoinneista. Poisto-ohjelmalle on oma aikataulunsa ja poistot rasittavat kunnan käyttötalouden tulosta. Terveessä kuntataloudessa vuosikatteen on riitettävä kattamaan poistot.

On muistettava, että käytöstä pois jääneen huonokuntoisen rakennuksen purkaminen on myös investointi. Tämän takia monessa kunnassa huonokuntoisten rakennusten annetaan olla paikoillaan ja käytetään investointirahat käytössä olevien rakennusten kunnostukseen tai uuden rakentamiseen.

Taseen ylijäämämiljoonat, meillä 6,1 miljoonaa, eivät ole tilillä fyysisesti olevaa rahaa. Tase kertoo kunnan rahoitusaseman eli velat ja vastuut tilinpäätösajankohtana. Taseessa oleva plusmerkkinen puskuri mahdollistaa hyvän omaisuudenhallinnan ja varmistaa tulevaisuuden investointeja. Jos esimerkiksi purattaisimme käytöstä poistuvan terveysaseman, olisi meidän varauduttava purkukustannukseen investointina, rakennuksen jäljellä olevan arvon alas kirjaamiseen taseesta, ellei sitä ole tehty ennen elinkaaren loppumista ja myös purkuinvestoinnin poistoon purkuvuoden tilinpäätöksessä.

Taseen lisäksi kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tulos- ja rahoituslaskelma, joista tuloslaskelma kertoo kunnan edellisen vuoden ns. viivan alle jäävän tuloksen. Rahoituslaskelma puolestaan kertoo, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahat edellisenä tilikautena. Viime vuonna rahavaramme lisääntyivät, kun valtio antoi korona-apuna meillekin lisää valtionosuutta. Lisäksi otimme koronapandemian alkuvaiheessa kaksi miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. Saamamme valtionosuus piti sisällään myös perusterveydenhuollon järjestämiseen osoitettua rahoitusta, jota maksamme tänä vuonna Siun sotelle lisämaksuosuutena koronasta kuntayhtymälle aiheutuneen alijäämän kattamiseen.

Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Pitääkö kunnan tavoitella voittoa ja olla kannattava bisnes? Siinä mielessä vastaus on kyllä, ettei kunta voi vuodesta toiseen toimia tappiolla. Toisaalta taas maksimaalinen voiton tavoittelu ei kuulu palveluja tarjoavan julkisyhteisön toimintaan.

Palvelujen järjestäminen taloudellisesti tulee olemaan myös uuden valtuustokauden valtuutettujen haaste. Joudumme käymään keskusteluja ja pohdintaa painopisteistä ja tekemään välillä kipeitäkin arvovalintoja. Pienten kuntien arkipäivää on ja tulee olemaan älykäs sopeutuminen, jossa otetaan huomioon väestörakenne ja sen edellyttämät palvelut. Joudumme realistisesti pohtimaan, rakennammeko kuntaamme muuttovoiton ja kasvavan väkimäärän vai muuttotappion ja hillityn supistumisen strategian varaan, mikä suinkaan ei tarkoita että jäisimme odottamaan viimeistä valojen sammuttajaa.

Pieni kunta voi toimia monessa asiassa joustavasti ja ketterästi ja kehittää uusia innovatiivisia toimintamalleja, joilla palvelut turvataan toimivina lähipalveluina. Hyvin paljon on kiinni meistä itsestämme, toiminnastamme ja tahtotilastamme.

Kunta eikä kuntalaisen elämä ole bisnes. Kunnan on löydettävä tasapaino toimintaansa mahdollistamalla bisnes sen tekijöille, yrittäjille, luomalla otollinen maaperä yrittämiselle ja työpaikkojen tarjoamiselle. Bisneksen edistämiseksi kunta hankkii yritysneuvonnan kokonaispaketin paikkakunnan yrittäjien käyttöön Business Joensuulta.

Kunnan on toteutettava palvelunsa siten, että ne kohtaavat kuntalaiset ja vastaavat kuntalaisten palvelutarpeisiin. Jokaisen kuntalaisen on saatava elää omannäköistään elämää, jossa on arvostusta ja inhimillisyyttä. Talouden ja palvelujen tasapainon ylläpitämisessä meille kaikille riittää tekemistä tulevaisuuteen.

Hyviä neuvoja      6.5.2021

Vanhan sananlaskun mukaan hyviä neuvoja satelee kuin rakeita. Kunta saa neuvoja usein ihan ilmaiseksi ja pyytämättä. Hyvä niin, sillä kunta on julkisyhteisö, jonka tehtävänä on järjestää sille eri laeissa määritellyt tehtävät. Lisäksi kunta voi ottaa järjestettäväkseen muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä.

Toisen vanhan sananlaskun mukaan niin on monta mieltä kuin on miestäkin. Tähän päivään päivitettyjä sanonta tietysti kuuluu niin, että yhtä monta on näkemystä kuin henkilöä. Näiden erilaisten mielipiteiden ja näkemysten ristiaallokossa kunnan työntekijät ja kuntapäättäjät hakevat yhteisen linjan kulloinkin esiin tulevan ja edistettävän asian eteen päin viemiseksi.

Julkisyhteisön päätöksenteko ei ole yhtä nopeaa kuin yksityistaloudessa tai yrityksessä. Tämä voi olla yllätys monelle uudelle kuntapäättäjälle. Kysymys ei ole jankkaamista tai tahallisesta hidastelusta, vaan demokratiasta, jonka rattaissa yksinkertaiselta ja nopealta vaikuttavan asian eteneminen vie aikansa.

Oman lisänsä päätöksentekoon tuo viime vuosina esille noussut ja nostettu kuntalaisten osallisuus. Keinoja kuntalaisten kuulemiseen on kehitetty, mutta etenkin väestöltään iäkkään väen kunnassa kuulemista on hoidettava muutenkin kuin sähköisin välinein ja siihen on varattava riittävästi aikaa.

Ulkoapäin kunnan asioita katsovia ja kunnalle neuvoja antavia on iso joukko. Moni muukin kuin paikkakuntalainen haluaa vaikuttaa. Joskus kysymyksessä on syntymäkotikunnan tai vapaa-ajan asuinkunnan intressi, joskus taas paikkakunnalla toimivan tai sinne toimintaa suunnittelevan yhteisön näkemys.

Joskus kauempaa asioita näkee paremmin tai ainakin toisesta näkökulmasta. Meidän on kuitenkin täällä elettävä ja tultava toimeen sekä taloudellisesti että toistemme kanssa. Meidän on sovitettava yhteen useiden vaikuttaja- ja toimijatahojen intressejä ja pyrkimyksiä turvataksemme työtä, toimeentuloa ja palveluita kuntalaisillemme.

Meidän on siis elettävä Siun sote-kuntayhtymän pienenä omistajakuntana, sillä yksin emme näinä aikoina saisi palkkalistoillemme sitäkään määrää osaavaa henkilöstä kuin Siun sote. Tämä ei tarkoita sitä, että emme yrittäisi vaikuttaa palveluiden toimivuuteen tai arvioisi niiden laatua.

Samoin meidän on edelleen sovitettava yhteen luonnonvarojen hyödyntämistä ja suojelullisia luontoarvoja. Täysteollista luontonsa unohtavaa paikkakuntaa meistä ei tule, mutta ei myöskään täydellistä suojelureservaattia.

Meillä ei koskaan ole vain yhtä totuutta eikä sitä ainoaa vaihtoehtoa. Meidän vaihtoehtojamme ovat kohtuus, maltti ja sopivan tasapainon hakeminen.

Hyvät neuvot ovat meille edelleen tervetulleita ja keskusteluun eri intressiryhmien kanssa olemme valmiita. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Ihan tavallista kuntaan kuuluu      16.4.2021

”No ne sanoo et maailma muuttuu, mutta välillä se ouolta tuntuu...

Ihan tavallista mulle kuuluu aika harvoin täällä mittää sattuu” lauletaan laulussa.

Ulkoapäin tarkasteltuna voi näyttää, etteivät vuoden aikana koetut muutokset vaikuta kuntaan, eikä kunnassa mitään tapahdu.

Koronavuosi on hiljentänyt kunnan tapahtumia ja muuttanut toimintatapojamme. Viime kesänä pääsimme järjestämään kesätoritapahtumia vasta elokuussa, Villiruokafestivaalit jäivät väliin ja Karhufestivaalit siirtyivät pitkälti verkkoon. Kansallisen veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän juhlia emme rajoitusten takia voineet pitää ja tämän vuoden veteraanipäivän juhla jää rajoitusten takia pitämättä. Monta kertaa olen päässyt vastaamaan kysymykseen, mitä sinne kuntaan kuuluu ja tapahtuuko siellä mitään.

Kunnan vapaa-aikatoimi on korvannut ryhmätoimintaa verkkokurssien ja omatoimiseen harrastamiseen kannustavien ohjeiden avulla. Erityisesti uimahalli on saanut kiitosta Hydrohex-ohjelmasta, joka ohjaa omatoimivesijumppaa. Myös liikuntatoimen kuukausittain vaihtuvat kampanjat ovat keränneet ennätysmäärän osallistujia. Näiden toimintojen takana ja järjestäjinä ovat kekseliäät työntekijämme.

Tiet ja kadut tulivat auratuiksi menneenäkin talvena, ja palautetta ovat kunta ja Tienkäyttäjän linja saaneet entiseen malliin. Hallinto on toiminut ja olemme muutaman kerran kokeilleet toimielinten etäkokouksia. Niiden sujuvuudessa meillä on vielä harjoiteltavaa, mutta yhteydenpitoon maakunnallisten organisaatioiden ja muiden kunnan yhteistyökumppaneiden kanssa sähköiset kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Niiden ansiosta työajan käytöstämme on tullut tehokkaampaa ja turvallisempaa sekä myös edullisempaa ja ympäristöystävällisempää, kun ajaminen kokouksiin on vähentynyt.

Korona ja kesäkuulle siirtyneet kuntavaalit ovat teettäneet meillä kunnallishallinnossa ylimääräistä työtä. Kunnan reagointi- ja sietokyky nopeasti vaihtuviin koronatilanteisiin on testattu ja toimivaksi havaittu. Toki pitkittynyt pandemiatilanne rajoituksineen on tuonut mukanaan myös väsymisen tunteita. Rajoituksia ja määräyksiä ei aina jakseta nähdä suojautumisena, vaan työntekoa hankaloittavana asiana. Turvallisuuden takia on toimittava edelleen tiukasti ohjeiden mukaan.

Kunnan ohjeita ja toimintaa ohjaavia sääntöjä päivitetään elokuussa alkavalle vaalikaudelle. Paljon linjattavaa jää myös vaalikauden alkuun uusille valtuutetuille, jotka pääsevät pohtimaan seuraavien neljän vuoden taloutta ja hyvinvointikertomusta heti vaalikauden alkaessa.

Rokotteita odotellessa on tapahtumia kesäksi suunniteltu. Toteutetaan ne sitten, kun turvallinen järjestäminen on mahdollista.

Siis ihan tavallista kuntaan kuuluu. Aika usein täällä kaikenlaista sattuu, ja monia asioita täällä aktiivisesti edistämme.

Toimintaa ja taloutta    30.3.2021

Kuntakonsernin tilinpäätös vuodelta 2020 on valmistunut. Tässä vaiheessa on aika pysähtyä ja katsoa taakse päin kuluneeseen vuoteen, joka ei millään asteikolla mitattuna ollut kuntatalouden eikä toimintojen kannalta normaali.

Keväällä puhjennut koronapandemia sai meidät muiden mukana hätäjarrutukseen. Päätimme ottaa lisää lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi, aloitimme henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelut ja teimme muutoksen talousarvion verotulojen ja valtionosuuksien ennusteeseen.

Yhteistoimintaneuvotteluissa päädyimme siihen, ettei kunta poikkeuslain nojalla tehtyjen sulkujen takia lomauta henkilöstöään. Henkilöstö tuli hienosti vastaan ja jousti toimimalla niissä toimipisteissä, joissa työntekijöitä tarvittiin.

Syksyn aikana valtio yllätti meidät monta kertaa lisätalousarvioillaan, jotka toivat kunnille lisärahoitusta. Toki lisälle oli käyttöä ja ottajia, tulihan kunnille rahaa muun muassa perusterveydenhuoltoon koronatartuntojen jäljittämiseen ja hoitoon. Tätä rahaa maksamme tulevana kesänä Siun sote -kuntayhtymälle koronan takia kertyneen alijäämän kattamiseen.

Koronan varjossa kunta hoiti perustehtäviään ja sai aikaan henkilöstösäästöjä erityisesti sivistystoimessa, jossa edellisen lukuvuoden aikana aloitetut ja meneillään olevan lukukauden aikana jatkuvat järjestelyt toivat säästöjä. Onnenkantamoisena kunnan puolelta voidaan pitää säästöjä kuljetuskustannuksissa, kun koulut olivat etäopetuksessa. Kolikolla on aina se toinenkin puoli - liikennöitsijät olivat taloudellisesti tiukoilla kevään ja kesän.

Kunta myönsi valtionavustuksen pohjalta yksinyrittäjien koronatuet, jotka kunnan päätöksentekoon valmisteli Business Joensuu Oy. Muut kuin yksinyrittäjät hakivat aktiivisesti Business Finlandin ja Ely-keskuksen kehittämistukia koronasta selviytymiseen ja toimintansa kehittämiseen. Erityisesti kesäkaudella kasvanut kotimaan matkailu näkyi myös meillä tuoden toimeentuloa matkailuyrittäjille. Kokonaisuutena vuosi oli yrityselämälle siedettävä.

Koko kunnan valmistuskeittiönä toimiva keittiö-ruokala valmistui kesäkuussa. Mittavasta uudestakin investoinnista päätettiin, kun valtuusto marraskuussa hyväksyi Ilomantsin soteaseman rakentamisen Pohjois-Karjalan kuntoutussäätiön omistamiin tiloihin Toivonlahteen.

Haasteitamme ovat edelleen työttömyys ja väestön väheneminen. Kunnan asukasmäärä laski tasaisella 2 %:n vuosivauhdilla. Myönteistä on se, että nopea valokuituyhteys on lisännyt monipaikkaista asumista ja etätyöskentelyä. Toinen ilonaiheemme on, että uusia kuntalaisia syntyi 22, mikä tarkoittaa koululuokallista lapsia.

Kunnan omien toimien ja valtion lisätalousarvioiden myötä kunnan tulos kääntyi plussalle 2,4 miljoonan euron verran. Tuloksesta voimme tehdä puolen miljoonan euron investointivarauksen vesitornin tulevaan korjaukseen. Konsernin kannalta mennyt vuosi oli edellistä parempi ja konsernitulos oli 2,7 miljoonaa euroa voitollinen.

Hyvä tilinpäätös on aina ilo esitellä. Tämän pohjalta meidän on hyvä suunnata tulevaan.

Kestävyyslaji      24.2.2021

Epävarmuuden sietämisestä on kehittynyt uusi kestävyyslaji meidän urheiluhullujen suomalaisten elämään. Tämän lajin suosio on kasvanut sitä mukaa, kun otteluja, kilpailuja ja urheilutapahtumia on peruttu.

Uusi kansallinen kestävyyslaji on tullut tutuksi esiintyville taiteilijoille ja tapahtumajärjestäjille, teattereille ja kulttuuriyhdistyksille. Lajiin on haastettu mukaan myös eri alojen yrittäjät.

Kuntia ja kaupunkeja uusi laji, pandemiasta selviytyminen, on koetellut kohta vuoden päivät eikä loppu vielä häämötä. Meille tutuiksi ovat käyneet sanat suositus, rajoitus ja määräys. Myös sanat kasvomaski ja käsidesi kuuluvat aktiivisanavarastoomme.

Kyseessä olevaa kestävyyslajia olemme päässeet harjoittelemaan erikokoisissa kokoonpanoissa vuoden aikana, huonoina aikoina enintään 20 osallistujan voimin ja viime kesän hyvänä kautena jopa 500 henkilön tilaisuuksissa.

Nyt lajin todellinen luonne alkaa vasta näyttäytyä, sillä siitä on kehittynyt eri versioita, muun muassa meitäkin säikäyttänyt brittiversio, jota emme toivota uudestaan tervetulleeksi.

Kunnassa kestävyyttä on mitattu varhaiskasvatuksessa, koulussa, ja laitoshuollossa, kuntademokratian edellyttämiä kokouksia ja muita kuntapalveluja unohtamatta. Kestävyyttä on siivota tilat puhtaiksi useaan kertaan päivässä. Samoin kestävyyttä on olla kohtaamatta toisia ihmisiä tai olla osallistumatta ryhmämuotoiseen harrastustoimintaan.

Tässä kestävyyslajeissa kehuja saavat malttavaiset ohjeita, suosituksia, rajoituksia ja määräyksiä noudattavat kansalaiset. Näin hiihtolomien aikana me kuntapalveluja järjestävät toivomme, että jokainen jaksaisi vielä pinnistellä ja ottaa tämän kestävyyslajin tosissaan välineinään turhien kontaktien välttäminen, kasvomaski ja käsienpesu.

Elämänlaatua etsimässä      28.1.2021

Ilomantsi on yksi viidestä Kestävä maaseutu -hankkeen kohdekunnasta. Helmikuun alussa haemme yhdessä kuntalaisten ja hanketoimijoiden kanssa keinoja maaseudun ja sen asukkaiden elämänlaadun kohottamiseen. Koronapandemian takia Penkkikahvila -nimen saaneet työpajat järjestyvät pääasiassa etäyhteyksillä.

Vaikka pientä valoa maaseudun tunnelissa näkyy, ei se vielä ole riittänyt kääntämään muuttokuormia maalle - tai oikeastaan on, mutta ei väen luonnollista vähenemistä korvaamaan. Viimeisten tutkimusten mukaan koronapandemia on kyllä saanut ihmiset hakemaan väljyyttä asumiseensa ja pihapiiriinsä, mutta muuttosuunnan hyötyjiä ovat pienehköt kaupungit ja isojen kaupunkien reuna-alueet.

Jos muuttoliike ei käänny maaseudulle ja väkemme ikääntyy ja vähenee, voivatko pidot parantua vai onko edessämme hiljainen myöntyminen vallitsevaan tilanteeseen? Hanketoimijoiden: Maaseudun Sivistysliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Kuntaliiton mukaan näin ei todella tarvitse olla. Voimme koota voimavaramme ja tehdä elämästämme ja elämäntavastamme innostavan ja kestävän.

Ensi keskiviikkona järjestämme kaksi työpajaa, toisen kohdennetusti kuntamme vanhus- ja vammaisneuvostolle ja toisen kaikille kunnan asukkaille. Työpajoissa kartoitamme asioita, jotka meillä ovat hyvin ja myös asioita, joita meidän pitäisi muuttaa ja kehittää.

Hyvä elämä ja elämänlaadun kohottaminen voivat alkaa pienistä arjen teoista, joita meistä jokainen voi toteuttaa. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että perusrakenteet ovat kunnossa.

Vaikka aika on haastavaa, toivomme runsasta osallistujamäärää ensi viikon virtuaalipenkkikahvilaan.