Arjen turvallisuus keskiössä tulevaan vuoteen 21.12.2022

Pian taakse jäävä vuosi jää historian kirjoihin jo kolmantena peräkkäisenä epävarmuuden vuotena. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on luonut epävarmuutta koko Eurooppaan ja laajemmallekin alueelle. Kiihtynyt kuluttajahintojen nousu, tavaroiden ja raaka-aineiden saatavuus- ja toimitusvaikeudet, sähköpula sekä sähkön hinnan nousu vilahtelevat jokapäiväisissä keskusteluissamme ja varjostavat elämäämme.

Kun aiempina vuosina joulun alla hankittiin mitä erilaisempia, tarpeettomiakin kulutustavaroita, nyt keskitymme arjen sujuvuutta turvaavien energiansäästökeinojen löytämiseen, kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen ja turvallisen arjen luomiseen.

Kunta on mukana valtakunnallisissa energiansäästötoimissa. Olemme lyhentäneet tie- ja katualueiden valaistusaikaa ja alentaneet lämpötiloja kunnan rakennuksissa. Kannustamme jokaista kansalaista miettimään oman energiankäyttönsä alentamista mahdollisuuksiensa mukaan.

Vuoden alkupuolella saamme ja jaamme tietoa yleisestä turvallisuustilanteesta järjestämällä turvallisuusillan yhdessä rajavartioston, puolustusvoimien, poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Toivomme jokaisen varautuvan ennalta suunniteltuihin, lyhyisiin sähkökatkoksiin varaamalla kotiin toimivan taskulampun ja pitämällä yllä kotivaraa, riittävästi säilyviä ruokatarvikkeita ja juomavettä.

Turvallinen arki on iso osa hyvinvointia ja se on myös kunnan ja vuoden alussa aloittavan hyvinvointialueen yhteinen tavoite. Vaikka kuntien järjestämisvastuu kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy valtiolle, jää niiden tehtäväksi mahdollistaa monia turvallisuutta ja terveyttä edistäviä rakenteita ja palveluja. Kunta on siis jatkossakin se, joka huolehtii muun muassa varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, taajaman aurauksesta ja latujen kunnossapidosta.

Paras elämä ja turvallinen arki syntyvät yhdessä tekemällä ja toinen toistamme tukemalla.

Haluan kiittää Teitä kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhaisaa joulua sekä hyvää uutta vuotta seuraavan vanhan joululaulun sanoin:

Taas toivotus hyvän joulun

taas toivotus hyvän joulun

taas toivotus hyvän joulun

joulurauhan näin tuo.

Se kaikille juhlamielen

se kaikille juhlamielen

se kaikille juhlamielen

hyvän tahdon nyt tuo.

Nyt kynttilät pienet loistaa

nyt kynttilät pienet loistaa

nyt kynttilät pienet loistaa

Lautakunnat tekemisen keskiössä   15.11.2022

Kuntalain mukaan pakollisia toimielimiä kunnassa ovat valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta. Laki mahdollistaa kunnille erilaisia malleja hallintonsa järjestämiseen aina lautakunnista valiokuntiin sekä liikelaitosten johtokuntiin. Valtuusto voi lisäksi asettaa jaostoja kunnanhallitukseen, lautakuntaan ja johtokuntaan. Meillä Ilomantsissa käytössä oleva lautakuntamalli on perinteisin ja yleisin.

Valtuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa, jonka mukaan valtuuston tulee vastata kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuuston lakisääteiset tehtävät on määritelty kuntalain
14 §:ssä. Laissa säädettyjä vuosittain toistuvia valtuuston päätöksentekoon tulevia asioita ovat esimerkiksi talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen sekä tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen. Moni asia, kuten jäsenten valitseminen toimielimiin tai luottamushenkilöiden palkkiosääntö, tulee valtuustoon jopa vain kerran valtuustokaudessa.

Kunnanhallitus voi tuoda valtuuston päätettäväksi myös sellaisia asioita, joita ei kuntalaissa tai kunnan hallintosäännössä ole määritelty valtuuston päätettäviksi. Näillä asioilla on merkittävä vaikutus kunnan toimintaan tai taloudenhoitoon. Ilomantsissa valtuuston päätettäväksi on tuotu kiinteistöleasingin käyttö edellisen valtuustokauden loppupuolella toteutetun keittiö-ruokalan rakentamisessa ja Polkka Oy:n osakkeiden ostaminen kuluvalla kaudella.

Nykyisellään Ilomantsin valtuusto kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi valtuusto pitää kolmesta neljään seminaaria vuosittain. Mikäli valtuuston päätettäväksi haluttaisiin enemmän asioita kerralla, vähemmälläkin kokousmäärällä pienessä kunnassa selvittäisiin. Tällöin kokoukset rytmitettäisiin uudella tavalla.

Valtuuston kokoukset ja päätökset kiinnostavat luonnollisesti eniten valtuuston kokonaisvaltaisen roolin ja kokousten julkisuuden takia. Kuitenkin euromäärältään suurimmat, suoraan palveluihin kohdentuvat päätökset tekevät lautakunnat niille talousarviossa myönnetyillä rahoilla. Ensi vuonna toimialoista suurinta budjettia, noin 9,4 miljoonaa euroa, hallinnoi hyvinvointilautakunta. Kuntaympäristölautakunnan ensi vuoden talousarvio on noin viisi miljoonaa, ja viiteen miljoonaan pienenee myös kunnanhallituksen budjetti sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä pois kunnan rahoitusvastuulta. Lähivuosien aikana suurimmat  muutokset ovat edessä kuntaympäristölautakunnan roolissa kunnan siirtäessä hyvinvointialuesäädännön velvoittamana hyvinvointialueelle vuokraamansa tilat kiinteistöistä vastaavaan tytäryhtiöönsä.

Valtuuston ja hallituksen päätettäviksi tulevien asioiden valmistelun ja päätöksistä tiedottamisen lisäksi lautakuntien on tehtävä omaa päätöksentekoaan nykyistä näkyvämmäksi kertomalla jo ennakkoon päätettäviksi tulevista asioista ja myös tiedottamalla päätöksistä nykyistä enemmän. Tätä kohti ollaan jo menossa, ja viimeistään osallistuvan budjetoinnin mennessä läpi lautakunnilla on merkittävä rooli kuntalaisten osallistamisessa.

Hyvinvointia ja terveyttä edistämään  31.10.2022

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue aloittaa kahden kuukauden kuluttua. Moneen kertaan, monessa kirjoituksessa ja puheessa on todettu, ettei palvelun käyttäjä edes huomaa hallinnollista muutosta. Palvelujen tasossa eikä avun saamisessa ole luvassa nopeita muutoksia parempaan eikä huonompaan.

Hyvinvointialue on valtion rahoittama ja valtion sille vuosibudjetiksi antamalla rahamäärällä on pärjättävä, alijäämille ei löydy kattajia. Parasta siis olisi, jos pysyisimme terveinä ja käyttäisimme sote-palveluja mahdollisimman vähän. Miten tähän sitten päästään, on suurelta osin kuntien vastuulla. Kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi on määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Jotta siihen saataisiin valtion rahoitusta vuoden 2026 alusta käyttöön otettavalla hyte- kertoimella, on nykyistä suunnitelmallisempaan työhön tartuttava heti.

Hyvinvointilainsäädäntö lähtee siitä, että ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, liikunta-, ravitsemus- ja kulttuuripalveluihin, asumiseen ja kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Niinpä kunnalla on kokonaisvastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvästä valmistelusta ja toteuttamisesta, valmistelun ja toimeenpanon johtamisesta ja yhteensovittamisesta sekä seurannasta ja raportoinnista. Tätä työtä varten kunnan on määriteltävä selkeästi hyvinvoinnin ja terveyden koordinointi ja toimenpiteet sekä niistä vastaava viranhaltija tai työntekijä, joka toimii kunnan vastinparina hyvinvointialueeseen päin. Monia tavoitteita asetetaan yhdessä ja yhdessä myös toimitaan niiden saavuttamiseksi, arjen esimerkkeinä vaikka lasten ylipainon alentaminen tai yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Useassa kunnassa toimii jo nyt koordinaattori, jonka tehtävänkuvaan edellä mainitut asiat kuuluvat. Meillä asia on etenemässä, sillä hyvinvointilautakunta esittää talousarvioehdotuksessaan koordinaattorin palkkaamista. Koordinaattori toimisi kuntalaisten ja järjestöjen rajapinnassa, jolloin luontevaa olisi myös kolmannen sektorin yhteistyön ja osallisuutta edistävän viestinnän liittäminen tehtävänkuvaan. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö luo parhaimmillaan väylän matalan kynnyksen toiminnalle, mikä puolestaan kasvattaa osallisuutta.

Päättäjämme saavat talousarvion yhteydessä pohdittavakseen, mahtuisiko budjettiimme tiukasta taloudesta huolimatta koordinaattorin tehtävä esimerkiksi hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin nimikkeellä.

Onko kunta woke ja joko kohta hiutaloi?   23.9.2022

Lämmin ja tapahtumiltaan onnistunut kesä on kääntynyt syksyksi ja paluu rutiineihin on tehty. Kunnassa syksyn valmistelun suurin asia on valmistautuminen toimimaan vuodenvaihteen jälkeen niin sanotusti uutena kuntana, kun hyvinvointialue ottaa kokonaisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Kotimaisten kielten keskus valitsee vuosittain uusia suomen kieleen hyväksyttäviä sanoja. Viime vuoden tulokkaista sana woke eli hereillä kuvaa hyvin kunnan suhdetta sote-palveluihin uudessa tilanteessa: olemme hereillä ja tietoisia tilanteesta ja sen tämänhetkisestä toimimattomuudesta, ja myös tiedostamme sosiaali- ja terveydenhuollon koko yhteiskuntaan vaikuttavan tilanteen. Kyllä tekisi mieli olla kriittinen ja paheksuva, kun terveyskeskusten toimintaa supistetaan, mutta mitään sillä ei saavuteta. Henkilöstövaje ja jonot ovat arkipäivää. Toivottavasti hoitohenkilöstön sopimusratkaisu saadaan pian ja se vakauttaisi tilannetta myös osoittamalla uravaihtoehtoja pohtiville nuorille, että hoito- ja hoivatyö ammattina on varteenotettava vaihtoehto.

Hereillä kuntapäättäjiä ja viranhaltijoita pitävät myös Siun sote-kuntayhtymän toiminnan lopettamiseen ja yhtymän purkamiseen liittyvät talousvastuut. Jokainen jäsenkunta joutuu maksamaan palvelujen käyttönsä mukaisella prosentilla kuntayhtymän alijäämää ja osuuttaan palkkaharmonisoinnista. Ilomantsille tämä tietää pahimmillaan kolmen miljoonan lisälaskua.

Hereillä siis ollaan ja kuitenkin rauhallisesti uuteen valmistaudutaan. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, viimeistään lokakuussa hiutaloi tai sataa ensilumen jollain muulla säätä kuvaavalla sanalla ilmaistuna, joten melko lailla normisyksyä eletään uusia haasteita ja uudissanoja odotellen.

Lomien jälkeen uusia asukkaita ja valmistautumista hyvinvointialueeseen   29.6.2022

Ilomantsin kunnanhallitus on hyväksynyt toimeksiantosopimuksen, jonka nojalla Ilomantsin kunta vastaanottaa noin 20 Ukrainan sotaa pakenevaa ja järjestää heille asunnot kunnan tytäryhtiö Kiinteistö Oy Pogostan Vuokrataloista. Sopimus korvaa majoituksesta aiheutuvat kustannukset kunnalle. 

Tällä hetkellä asuminen on järjestetty kahdelle perheelle. Uusien asukkaiden vastaanottaminen aikataulutetaan yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa. Seuraavat uudet ukrainalaisasukkaat muuttavat vuokratalojen asuntoihin syyskuun alussa, johon mennessä kunnan maahanmuuttopalvelut pitävät huolen asuntojen kalustamisesta ja muusta varustelusta. Kotoutumisohjaaja on tarpeen mukaan yhteydessä vapaaehtoistoimijoihin elokuun aikana.

Kunnan henkilöstö on vuosilomillaan porrastetusti kesän aikana, hiljaisinta kuntapalvelujen kysyntä ja tarjonta on heinäkuussa. Heinäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana kuntaan saa yhteyden päivystysnumeroista.

Kesän aikana lataamme akut tulevaan syyskauteen, jonka aikana valmistaudumme vuodenvaihteessa tapahtuvaan hyvinvointialuemuutokseen ja sen mukanaan tuomiin toiminnan ja talouden muutoksiin.

Nyt on kuitenkin aika levähtää ja nauttia kesästä.

Aurinkoista kesää!
 

Tutustumisen ja kohtaamisten kautta työelämään   31.5.2022

Kesäkuun toisena päivänä järjestetään jälleen koronatauon jälkeen Job Shadow Day eli työn varjostuspäivä henkilöille, joiden elämäntilanne, sairaus tai vamma vaikeuttavat työllistymistä. Päivän organisoi Vates-säätiö sr, joka toimii asiantuntijaorganisaationa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaiseksi työllistymiseksi. Kunta on luonnollisesti mukana tässä tärkeässä päivässä, jonka tarkoituksena on tuoda esille erityistarpeita omaavien henkilöiden osaaminen ja motivaatio työntekoon. 

Job Shadow Day -päivänä yhteistyötahot pyrkivät järjestämään onnistuneita kohtaamisia työnantajien ja työn seuraajien välillä. Päivän aikana työn seuraaja pääsee tutustumaan unelmatyöhönsä oikealla työpaikalla ja näkemään, vaikuttaako unelma-ammatin arki ennakko-odotusten kaltaiselta.

Vammaisen tai osatyökykyisen polku työelämään ei rakennu päivässä, vaan on monesti erilaisten kokeilujen ja pitkäjänteisen yhteistyön tulos. Kunta ja Siun soten vammaispalvelut ovat tehneet tätä yhteistyötä vuosia, ja työ jatkuu. Kunta tarjoaa vammaisille ja osatyökykyisille matalan kynnyksen työharjoittelupaikkoja ja mielekästä työtä, jota työelämään tutustujat tekevät omien kykyjensä mukaan. Lähtökohta on, ettei harjoittelulla kilpailla yritysten kanssa. Työ on lyhytkestoista ja sesonkiluontoista, mutta sen jälki on vaikuttavaa ja näkyvää.

Toimintakeskuksen väkeä on kiittäminen monesta, kuten esimerkiksi taajama-alueen vieraslajien kitkemisestä ja torin reunaa kesäisin koristavien samettiruusujen kasvattamisesta ja hoidosta. Samoin kuin kaikille torilla vieraileville iloa tuovien samettiruusujen koko kevään kestävä kasvatus, myös hyvä työelämä versoo pienistä asioista, yhteisestä tahtotilasta ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä.

Tämän viikon torstaina teemme yhdessä työelämää tutuksi ja näkyväksi. Tervetuloa tutustumaan työpaikkoihin varjoilijat!
 

Terveyskeskuksen poistaminen   1.4.2022

Vanha terkkari on poistettu, mutta miten ja minne? Eilenhän se vielä olla nökötti paikallaan terkkarin mäellä Ylätiellä.

Kun rakennus rakennetaan, siihen satsattava raha muodostaa rakennuksen tasearvon, joka laskee, kun rakennuksen arvoa vähennetään rakennuksen ikääntyessä eli tehdään poistoja. Moni puhuu arkikielisesti arvon kuolettamisesta. Kunnan rakennuttamille rakennuksille valtuusto on hyväksynyt poisto-ohjelmat, joiden pituudet ovat 20-40 vuotta rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen.

Rakennusta remontoitaessa ja korjattaessa sen tasearvo kasvaa. Sitten taas poistetaan. Moni rakennus ennättää jäädä pois käytöstä ja tyhjilleen ennen kuin kunta on ennättänyt viedä sen kokonaan nolla-arvoon kirjanpidossaan, niin kävi Ylätien terkkarillekin.

Rakennuksen jäädessä pois käytöstä kunnan on poistettava sen jäljellä oleva tasearvo kirjanpidostaan tuloksen kautta. Pitää siis tehdä tulosta, jotta poistoja voi tehdä. Terveessä kuntataloudessa tuloksesta on kyettävä tekemään suunnitellut poistot. Kun rakennus jää pois käytöstä, on se poistettava, olipa siihen tuloksessa varaa tahi ei.

Kunta teki viime vuodelta niin hyvän tuloksen, että se pystyi poistamaan vanhan terkkarin kokonaan - taseestaan. Vanha terkkari on siis poistettu.

Poistuakseen myös kokonaan kuntakuvasta, pitäisi kunnan varata talousarvioonsa määräraha sen purkamiseen. Vaihtoehtona on löytää rakennuskompleksille uusi omistaja.

Yllä oleva on totta aprillipäivästä huolimatta! Hyvää aprillipäivää ja huhtikuuta.

Pykälien tarkoitus   16.3.2022

Viime elokuussa alkanut valtuustokausi on nostanut keskusteluun päätöksenteon avoimuuden ja myös sen, ovatko aiempien päätöksentekijöiden päätökset kunnan päätösvallassa olevista säännöistä ja ohjeista riittävän täsmällisiä. Keskustelu on tervetullutta, ja yhteinen tavoite jokaisella keskusteluun osallistuvalla on varmasti sama: toimiva kunnallishallinto ja pitkälle tuleviin vuosiin tähtäävä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kunta.

Kunnat ovat Suomessa vanha instituutio, joiden rakenteita on hyvä uudistaa ja tuulettaa. Moni uudistus kaatuu joko perinteiseen ajatteluun tai taustalla olevaan muutoksen estävän säädökseen. Sekä valtion että kuntien toiminnassa mieleen on aika ajoin palautettava, ettei lakeja säädetä turhaan. Niiden tehtävänä on varmistaa, että kansalaiset ovat toistensa kanssa tasavertaisessa asemassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja että heidän turvallisuutensa ja koskemattomuutensa samoin kuin heidän omaisuutensa koskemattomuus on turvattu perustuslaissa säädetyn mukaisesti.

Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Siitä löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet. Kuntalain tarkoituksena puolestaan on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa.

Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta suunnitelmallisuutta ja taloudellisen kestävyyden edistämistä, mikä luonnollisesti on ymmärrettävää kunnan järjestämien palveluiden ja kunnan koko olemassaolon oikeutuksen vuoksi. Toisin sanoen: jos kunta ei kykene toimimaan taloudellisesti kestävästi, ei sillä ole olemassaolon oikeutusta.

Kunnan omilla säännöillä ja ohjeilla täsmennetään ja täydennetään kunnalle laeissa määrättyjä tehtäviä. Kunnan hallintosäännön taustalla on kuntalaki. Kuntien hallintosäännöt mukailevat Suomen Kuntaliiton laatimaa mallihallintosääntöä, niin meidänkin. Loppujen lopuksi variaatiot kuntien hallintosäännöissä ovat pieniä, toki kunnan tai kaupungin organisaatiorakenteen huomioivia.

Keskustelu pykälien tarkoituksesta niin laeissa kuin säännöissäkin on tarpeellista samoin kuin päätöksentekijöiden koulutus niihin sääntöihin, joiden pohjalta luottamushenkilöjohtoiset organisaatiot toimivat. Kunnallisilla päätöksentekijöillä on suuri rooli äänestäjiensä edustajana edustuksellisessa demokratiassa, jossa äänestäjät ovat antaneet valtakirjan yhteisten asioiden hoitamiseen. Päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden yhteinen keskustelu ja pykälien avaaminen koulutuksen keinoin avaavat varmasti tietä yhteisen näkemyksen löytymiselle.

Kunnalla on hyvinvointialue- ja työllisyyspalvelujen muutosten keskellä isoja päätöksiä ja haasteita edessään. Huolenamme ovat edelleen talous uudessa tilanteessa erityisesti vuodesta 2024 eteen päin sekä entistä vaikeampi tilanne henkilöstön saamisessa. Näihin haasteisiin haemme myös ulkopuolista näkemystä muun muassa Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa Kestävä kuntatalous -hankkeessa.

Pykälien tarkoitus kunnassa on luoda selkeä ja avoin perusta toiminnalle kuntaorganisaatiossa sekä turvata kansalaisten palvelut.

Perintöjä hakemassa   17.2.2022

Vuosittain Suomessa kuolee noin 200 henkilöä, joiden maallisen omaisuuden perii Suomen valtio. Valtiokonttori tiedustelee vainajan kotikunnalta halua perinnön vastaanottamiseen. Kunnan on ilmoitettava halukkuutensa koko perintöön. Rusinoita pullasta ei voi valita esimerkiksi ilmoittamalla, että kunta ottaisi vastaan vain rahaa.

Valtio asettaa perinnön saamisen ehdoksi kunnalle perinnöstä huolehtimisen ja rahavarojen käytön kestävällä tavalla hyvään tarkoitukseen, usein vanhusten tai nuorten elämänlaadun parantamiseen. Kunta ei voi paikata perintöeuroillaan kunnan talouden vajetta eikä palkata henkilöstöä.

Perinnöt ovat Ilomantsin kunnan osalta olleet harvinaisherkkua. Valtakunnallinen trendi näkyy tässäkin asiassa saavuttavan myös meidät - yhä useampi vanhus kuolee ilman lähiomaisia. Kotikunnalle on merkityksellistä, että se yrittää selvittää, onko perinnönjättäjällä ollut toiveita omaisuutensa käytöstä ja mitkä asiat olivat läheisiä hänelle. Mikäli edellä mainittuja ei saada selville, kunta ilmoittaa perinnön käyttökohteiksi kohteita, joihin se muutoinkin joutuisi varaamaan rahoitusta lähiaikoina.

Valtiokonttori harkitsee, hyväksyykö se kunnan esittämät käyttökohteet. Valtio pidättää yli 100 000 euron rahavaroista aina osan itselleen. Kunnan osuudeksi jää toteuttaa vastaanottositoumuksessaan ilmoittamansa kohteet ja pitää huolta kiinteästä omaisuudesta. Äskettäin kunnan saaman perinnön osalta tämä tarkoittaa perityn metsätilan liittämistä kunnan metsätiloihin ja metsän hoitamista tuottavaksi.

Kunta ei voi ennakoida tulevia perintöjä. Valtiokonttori ilmoittaa perinnön hakemisen mahdollisuudesta ja antaa hakemiselle aikataulun. Kunta ottaa ilman aikarajoja vastaan kuntalaistensa ja palvelujen käyttäjien ideoita ja ehdotuksia palveluiden järjestämisestä ja osallisuuden parantamisesta. Niitä voi tehdä myös mahdollisten tulevien perintöjen käyttökohteista. Perintöjen varaan emme kuitenkaan voi infran ja rakenteiden ylläpitoa jättää.

Hyvinvointia rakentamaan     25.1.2022

Ensimmäiset aluevaalit on pidetty, ja uudet aluevaltuutetut pääsevät rakentamaan maakuntamme hyvinvointia mahdollisimman haastavassa tilanteessa: koronatauti ei vielä ole hellittänyt otettaan, maakunnan väki ikääntyy, koko maakunnan asukasmäärä on laskussa ja henkilöstön saatavuus pitäisi turvata. Lisäksi valtionrahoitteiseksi siirtyvien sotepalvelujen rahoitus on rajallinen ja palvelutarve suuri. Mikä siis neuvoksi?

Vaalipuheissa moni ehdokas asetti tavoitteeksi soteaseman säilyttämisen jokaisessa kunnassa. Tavoite palvelujen järjestämisessä lähipalveluina asiakasta lähellä on oikea. Muistettava kuitenkin on, että palvelut tarvitsevat tekijänsä, ja heistä on valtakunnallisesti pula. Liikkuvat palvelut voisivat jakaa osaamista koko maakunnan alueelle ja tuoda samalla palvelun melkeinpä asiakkaan kotiovelle. Hyviä esimerkkejä palveluautoista on saatu ainakin hammashuollossa.

Toinen vaaliteemaksi usealla noussut, digitaalisuus, pitää valjastaa sotepalvelujen käyttöön nykyistä enemmän. Lähivuosina yhä useampi meistä varaa aikoja, uusii reseptejä ja seuraa terveystietojaan sähköisissä järjestelmissä. Pienet vaivat hoituvat kätevästi hoitajan tai lääkärin etävastaanotolla. Korona-aikana hyviä kokemuksia etäpalvelujen toimivuudesta on saatu esimerkiksi terapiapalveluissa. Samalla on muistettava, että on asioita, jotka vaativat lähikontaktin hoituakseen. Toimivat digipalvelut vapauttavat aikaa lähivastaanottoa tarvitseville.

Kolmas merkittävä asia on toimiva palvelujen käyttäjien ja hyvinvointialueen yhdyspintarakenne, joka ei pelkästään kuulemistilaisuuksissa ja työpajoissa synny – tarvitaan myös käytäntöön vietyjä toimintatapoja. Hyvinvointialueen on kuultava palvelujen käyttäjiä aidosti ja kehitettävä palvelujaan maakunnan sisälläkin eri alueiden erilaisten tarpeiden mukaan. Kunnan on jatkossakin tarjottava ja kehitettävä terveyttä tukevia palveluja. Myös terveys-, sosiaali- ja potilasjärjestöjen rooli kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspinnassa pitää nostaa esille sekä järjestöjen tehtävien että avustusten osalta. Toimiva yhdyspinta rakentuu yhteistyössä.

Lämpimät onnittelut teille uudet aluevaltuutetut haasteelliseen, mutta takuulla antoisaan tehtäväänne! Me kunnan toimijat odotamme yhteydenottojanne ja yhteisiä keskusteluhetkiä sote- ja kuntapalvelujen yhdyspinnan hiomiseksi.