Koitereen säännöstely- vuosi 2009

Vuosi 2009

Suositus 1:
Talven ja kevään vedenkorkeudet

Pyritään pitämään vedenpinta helmikuun alussa (6.2.) vähintään korkeustasolla, joka ei heikennä rantavyöhykkeen eliöstön nykyistä tilannetta. Pyritään nostamaan kevään alimpia vedenkorkeuksia sellaisina keväinä, jolloin on ennustettu  poikkeuksellisen pieni kevättulva, mikäli tästä ei aiheudu haittaa vesivoimatuotannolle.

Toteutuminen vuonna 2009

  • Koitereen vedenpinnan korkeus oli 6.2.2009 tasolla 143,25, joka on selvästi ajankohdan keskimääräisen tason (143,10) yläpuolella. Sateisen loppuvuoden 2008 johdosta Koitereen vedenpinta oli joulukuussa vähän tavanomaista korkeammalla tasolla, mutta pinta saavutti jo alkutalven aikana likimain tavanomaisen tapaan laskevan tason.
  • Kevään vedenkorkeuden minimitaso oli Koitereella 142,08, joka vastaa minivedenkorkeuden keskimääräistä arvoa (142,06). Kevättulvan ennustettiin vuonna 2009 olevan keskimääräinen tai hieman keskimääräistä pienempi.

Edellä olevan mukaan suosituksen pyrkimykset täyttyivät selvästi.


Suositus 2:
Alkukesän vedenkorkeudet

  • Kesäkuussa vedenkorkeus pyritään pitämään tasolla NN 143,60–143,75 m märkiä keväitä lukuun ottamatta ja saavuttamaan ylin vedenkorkeus jo kuun alkupäivinä (tavoite: suositus toteutuu 8 vuotena 10:stä).

Toteutuminen vuonna 2009

  • Alkukesän ylin vedenkorkeuden taso 143,80 saavutettiin 2.6. Koitereen ympäristössä satoi toukokuussa selvästi keskimääräistä vähemmän. Pamilon  voimalaitoksen juoksutuksia vähennettiin merkittävästi toukokuun puolivälin jälkeen, jotta Koitereen vedenpinta nousi kesäkuun alkuun mennessä suositusalueelle 143,60 – 143,75 m.

Suositus 3:
Loppukesän vedenkorkeudet

  • Lasketaan elokuussa vedenpinta tasolle NN +143,50–143,60 m, mikäli tästä ei aiheudu kohtuuttomia voimataloustappioita (tavoite: suositus toteutuu 8 vuotena 10:stä).
  • Pyritään siihen, että vedenpinta laskisi kesän aikana alkukesän ylimmästä vedenkorkeudesta elokuun alimpaan vedenkorkeuteen vähintään 20 cm (tavoite: suositus toteutuu 7 vuotena 10:stä).
  • Vedenpinta ei poikkeuksellisia tilanteita (esim. koneistoremontit, poikkeukselliset vesiolosuhteet) lukuun ottamatta saa ylittää tasoa NN +143,80 m kuin lyhytaikaisesti (alle viikko).

Toteutuminen vuonna 2009

  • Koitereen vedenpinnan korkeus laski loppukesää kohti mentäessä ja oli elokuussa tasolla 143,49 – 143,69
  • Tason lasku kevään ylimmästä arvosta oli 33 cm

Edellä olevan perusteella suositukset Koitereen loppukesän vedenkorkeuksista ja vedenpinnan laskusta loppukesää kohti täyttyivät.


Suositus 4:
Loka – joulukuun vedenkorkeudet

  • Syksyn ja loppuvuoden ylimmät vedenkorkeudet pidetään tason NN +143,85 m alapuolella, mikäli tästä ei aiheudu huomattavaa haittaa vesivoimatuotannolle. (tavoite: vedenpinta saa ylittää tason NN +143,85 m 1–2 vuotena 10:stä, lyhytaikaisia (alle viikko) ylityksiä ei oteta huomioon).

Toteutumien vuonna 2009

  • Vedenpinnan korkeus vaihteli Koitereella loka-joulukuussa tasolla NN + 143,57 - 143,88 m. Loka - joulukuussa vedenkorkeus oli pääosin suositusrajan alapuolella joulukuun alun lyhytaikaista (4 päivän) ylitystä lukuun ottamatta. Ylitys johtui luminen nopeasta sulamisesta vesisateilla.

Edellä esitetyn perusteella suositus täyttyi selvästi.