Joulusatu      18.12.2020

Tonttulan kulunut vuosi on ollut kiireinen ja taatusti erilainen kuin edeltäjänsä. Talouspulmien kanssa Tonttulassa on jo opittu elämään ja suu säkkiä myöten-periaatteella taloutta on laitettu onnistuneesti kuntoon. Tänä vuonna Tonttulassakin on opeteltu sopeutumaan maailmalla levinneen pandemian mukanaan tuomiin rajoituksiin ja ohjeisiin.

Tonttulaa johtaa tomera muori, jolle tontut raportoivat oman kylän ja naapurien kuulumisia. Vaikka Tonttulassa kuunnellaankin mielenkiinnolla naapurien näkemykset, kulkee Tonttula kuitenkin omaa vahvaa päättäjätonttujen viitoittamaa tietään tulevia aikoja kohti.

Viestit Tonttulassa kulkevat sukkelaan, onhan Tonttula rakennuttanut tytäryhtiöllään kuituverkon koko kunnan alueelle. Verkon rahoitus on ollut mielenkiinnon kohteena. Tonttulan malli on osoittautunut toimivaksi. Tonttula pisti pääomaa likoon Tonttunetin perustamiseen ja haki kaikki saatavilla olleet avustukset verkon laajentamiseksi kylille saakka. Tonttulassa ollaan sitä mieltä, ettei eri tonttuloiden verkkovertailuun ole tarvetta. Kukin tonttula taaplaa tyylillään.

Tonttulankin haasteena on ollut kaksinapainen työmarkkinoiden kehitys - toisaalta yrityksillä on pula osaavasta työvoimasta ja toisaalta Tonttulan työttömyys on Tonttumaakunnan suurimpia. Ensi vuonna Tonttula tarttuu toimeen ja hakee uusia lääkkeitä asiaan palkkaamalla joukkoonsa tonttukoordinaattorin, jonka pääasiallinen tehtävä on työttömien tonttuasiakkaiden ohjaaminen työmarkkinoille tai muuhun heille kuuluvaan palveluun.

Onpa ilonpilkahduksiakin Tonttulan vuoteen mahtunut. Tonttula on saanut teollisuusalueelleen näkyvän ja toimivan tehdaskompleksin, joka kaikkien ihmeeksi tekee Tonttulan mailta löytyvästä turpeesta aktiivihiilltä ilman, veden ja maaperän puhdistamiseen. Tehtaan tuotannon sivuvirtana syntyvällä lämpöenergialla lämpiää koko Tonttulan taajama. Pienin askelin myös Tonttula on matkalla kohti hiilineutraaliutta.

Tonttulan kohteita ahkerasti seurannut matkailutonttu kertoi muorille Tonttulan matka- ja retkeilykohteiden olevan kovassa nosteessa. Toki muori oli itsekin saman huomion tehnyt ja iloitsee valtavasti Tonttulan vetovoimasta ja kasvavasta tonttuturistien joukosta.

Ilman henkilöstöään, ahkeria tonttuja, ei Tonttula tulisi toimeen. Muori haluaa osoittaa julkiset kiitoksensa jokaiselle Tonttulan palveluita järjestämässä olleelle tontulle. Tarvittaessa joustoa ja ymmärtämystä on löytynyt ja joskus muorin korviin kantautunut pieni napina kuuluu tonttujen työelämään.

Vuoden aikana Tonttulan palveluksesta on lähtenyt vapaille 14 tonttua ja uusia vakinaisia tonttuja on palkattu 7. Vauvatonttuja Tonttulaan on tullut lisää 18 kappaletta. Tonttulassa on siis jatkossakin koulu. Myös muut Tonttulan palvelut toimivat.

Paitsi henkilöstötonttuja, tonttumuori haluaa kiittää kuluneesta vuodesta Tonttulan päättäjiä hyvässä yhteishengessä syntyneistä päätöksistä. Kiitokset kuuluvat myös kaikille Tonttulan yhteistyökumppaneille. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna.

Joulun iloa ja rauhaa toivottaen

Tonttumuori

Työelämän hallintaa ja epävarmuuden sietämistä    
27.11.2020

Talousarvion toteutuminen laaditun mukaisesti vaatii paljon työtä ja onnistumista. Kunnan henkilöstö on tässä keskeisessä roolissa. Meistä riippuu paljolti, osaammeko ja jaksammeko järjestää toimintoja ja palveluita resurssiviisaasti. Tarvitsemme niitä usein peräänkuulutettuja työelämän hallintataitoja, joiden puuttuminen tai osittainen käyttäminen heikentävät palvelun laatua ja työyhteisön hyvinvointia.

Ensi vuonna kunnan jokainen työntekijä ja viranhaltija osallistuu kestoltaan yhden päivän työtuntiensa verran työelämän hallinnan koulutukseen pohtimaan ja harjoittelemaan suhtautumistaan työhön, työyhteisöönsä ja ennen kaikkea asiakkaisiimme, kuntalaisiin.

Vuoden 2021 tulosennusteemme on hienoisesti plussan puolella. Elämme kuitenkin epävarmassa ajassa, jossa hyvin nopeat muutokset ovat mahdollisia. Nyt päätöksenteossa oleva talousarvio on karkeasti sanottuna paras mahdollinen arvaus ensi vuodesta, kuitenkin vakavasti pohdittuna. Talousarviossa on kuntalain mukaisesti huomioitu kaikki tiedossa olevat tulot ja menot.

Epävarmuudessa elämisen harjoittelu jatkukoon. Siinä hyvänä ohjenuorana on muumien viisaus. Muumien hahmo Tuu-tikki toteaa Taikatalvi- kirjassa, että kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se on rauhoittavaa. Siis rauhallisesti vaan kohti tulevaa.

Valon pisaroita      20.10.2020

Pian elämme vuoden pimeintä aikaa. Samanaikaisesti aika on muutoinkin epävarma. Maailmanlaajuinen koronapandemia vie talouksia kriisiin ja se puolestaan kasvattaa työttömyyttä, pahaa oloa ja huono-osaisuutta. Löytyisikö mistään kipeästi kaipaamiamme valon pisaroita?

Työttömyys on Ilomantsinkin haaste. Olemme vuosien mittaan yrittäneet löytää erilaisia keinoja sen nujertamiseksi. Viimeisin yrityksemme oli haku työllisyyden kuntakokeiluun, jonka kuitenkin totesimme toimimattomaksi jo hankkeen alkumetreillä.

Jokainen vaihtoehto ja keino työttömyyden vähentämiseksi on selvittämisen arvoinen. Kuntakokeilu olisi lisännyt rahoituskuluamme työttömyyden hoitoon kymmenillä tuhansilla euroilla vuosittain ja vähentänyt kokeilun aikana työvoimaneuvojan työpanoksen puoleen nykyisestä. Näitä faktoja vasten päädyimme jatkamaan työllisyyden hoitamista tiivistämällä yhteistyötä TE-toimiston ja muiden työllisyystoimijoiden kanssa.

Hyvä elämä ja elämänhallinta eivät koostu ainoastaan työstä. Jos työtä ei kerta kaikkiaan löydy tai siihen ei kykene, tärkeää on löytää sisältöä ja mielekkyyttä elämään. Taustaksi jokaiselle työelämän ulkopuolella olevalle pitäisi saada takuu toimeentulosta ja elämän hallinnasta. Näitä malleja haluamme kuntana olla työstämässä yhdessä TE-toimiston ja muiden kumppaneidemme kanssa muun muassa eläkeselvittelyin.

Voimme lisätä osallisuutta ja yhteisöön kuulumista monin tavoin. Korona-aika tuo osallisuustyöhön omat haasteensa, sillä normaalisti järjestettävät tilaisuutemme ja kunnan jalkautuminen turuille ja toreille on rajoitettua. Koko ajan toimimme pienin askelin, muun muassa kansalaisopistomme toimii korona-ajasta huolimatta.

Ilomantsin kunta on yksi viidestä kunnasta, joka on aloittamassa osallisuustyön Maaseudun Sivistysliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Kuntaliiton hankkeessa. Meillä on hyvät lähtökohdat uusien toimintamallin löytämiseen. Maantieteellinen asemamme pitkine välimatkoineen ja koko kunnan alueella toimivine valokuituverkkoineen tarjoaa hankkeelle hyvän toiminta-alustan.

Mielestämme tärkeää on tuoda osallisuuden kehittämiseen mukaan kaikki toimijat yksittäisistä henkilöistä järjestöihin ja seurakuntiin. Kunnalla ja seurakunnilla on pitkä ja hyvä kokemus yhteistyöstä.

Olemme kehittäneet pitkäjänteisesti kunnan ja seurakuntien yhteistoimintaa. Muun muassa kunnan ja seurakuntien yhteistyössä toteutettu lääkkeidenkuljetus korona-aikana on muualla nähty innovatiivisena toimena. Meille asia oli arkipäivän avun tarjoamista kuntalaisille. Toteutustapa vain oli erilainen. Kunnan ja seurakuntien yhteistyö tuo parhaimmillaan valonpisaroita paitsi toteuttajille, myös heille, joita apu kohtaa.

Meistä jokainen voi jakaa arkipäivän valonpisaroita pienillä asioilla, vaikka kysymällä naapurin tai hoivakodissa olevan ikäihmisen kuulumisia. Yksi puhelinsoitto ja kuulumisten kysyminen voi olla merkityksellinen yksinäiselle. Osallistutaan jakamaan valon pisaroita pimenevään syksyyn.

Rahat ja henki     28.8.2020

Ilomantsin nykyinen terveysasema on rakennuksena tullut tiensä päähän. Siun sote ja Ilomantsin kunta suunnittelevat yhdessä terveysaseman siirtoa Pohjois-Karjalan kuntoutussäätiön tiloihin Toivonlahteen.

Eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa olemme yhteisesti todenneet, että säätiön tilojen kunnostaminen on uuden rakentamista edullisempaa. Kalliiksi tämäkin vaihtoehto tulee, mutta sitäkin kalliimpi on ihmishenki.

Hyvillä terveyspalveluilla turvaamme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Kun terveys reistailee, ensiarvoisen tärkeää on nopea hoitoonpääsy ja avun saaminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jatkuvassa murroksessa. Soteuudistusta on rakennettu pitkään ja hartaasti eikä valmista ole tullut. Tällä hetkellä uudistusta rakennetaan sotemaakuntien varaan. Valmisteilla on 21 sotemaakunnan malli, jonka lisäksi Helsinki muodostaa oman sotealueensa. Kuntien on annettava lausuntonsa uudistukseen liittyvästä lakiehdotuksesta syyskuussa.

Sotemaakuntien suunnittelun tässä vaiheessa voi jo todeta, että suunnitelmassa kaavailtu ympäristöterveydenhuollon irrottaminen muista sosiaali- ja terveyspalveluista ei ole järkevää. Meillä koko Siun sote -kuntayhtymän alueella ympäristöterveydenhuolto on yksi parhaiten toimivista kuntayhtymän palveluista.

Pohdintaa ja keskustelua herättää myös pelastustoimen järjestäminen maakuntasotessa. Tässäkin Pohjois-Karjala on hyvä esimerkki toimivasta palvelusta ja rakenteesta.

Palveluihin käytettävä rahasumma ei tässäkään sotepalvelujen uudistussuunnitelmassa valtakunnan tasolla ole kasvamassa. Palveluja pitäisi tehostaa ja jokainen tuleva sotemaakunta kilpailee rahoituksen jakaantumisesta perustelemalla rahoitustarpeensa.

Rahat ja henki on haasteellinen yhdistelmä, jota on syytä pohtia, kun uudistuksen pitäisi vahvistaa tällä hetkellä paljon parjattua julkista terveydenhuoltoa. Yksityiset palveluntarjoajat ja kolmas sektori nähdään nyt suunniteltavassa uudistuksessa julkisten palvelujen täydentäjinä.

Tosiasia on, että rahalla on merkitystä, mutta toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille maksukyvystä huolimatta. Tärkeintä uudistuksessa on turvata hoitoonpääsy ja tasavertainen hoito kohtuullisessa ajassa jokaiselle. Jokohan tämä soteuudistus menee maaliin?

Havukkakallion ajattelija    17.6.2020

Viime aikoina kuntalaiskeskusteluihin on noussut uusia aiheita, mikä ilahduttaa kovasti kevään koronaviruskeskustelun jälkeen. Toivottavasti tämä on merkki siitä, että uskallamme jo vähitellen hengittää vapaammin ja luoda katsetta tulevaan.

Havukkakallion muinaislinnan olemassaolosta on monta tarinaa. Mitä varten lie linna aikanaan rakennettu ja mihin tuhoutunut - siihen ei taida yksiselitteistä vastausta löytyä. Joka tapauksessa linnan tarina on mielenkiintoinen ja tarinoita nykyihmiset kaipaavat. Havukkakalliolla vieraileva voi mielikuvituksessaan nähdä linnan historiallista elämää. Linnan maiseman ja raunioiden ympärille voisi rakentua pienimuotoinen matkailukohde opasteineen.

Kuntaa on jo ennätetty moitiskella toimimattomuudesta ja haluttomuudesta alueen kehittämiseen. Tosiasia kuitenkin on, ettei kunta tätä kohdetta voi rakentaa etenkään nyt, kun taloutemme on sakannut pahasti koronapandemian seurauksena. Kunta on kuitenkin valmis osallistumaan hankkeen toteutukseen kustantamalla kohteen opasteet.

Kunta on Havukkakallion alueen maanomistaja ja huomioi toiminnassaan linnan sijaintipaikan. Alue on rajattu talousmetsäkäytön ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta voi avata maisemaa näkyvyyden parantamiseksi, mikäli alueen kehittäminen sitä vaatii. Vaikka suunnitelmallisesti metsiämme hoidammekin, on metsänhoitosuunnitelmissamme varaa myös vaalimiseen.

Me kunnassa toivomme, että tässäkin asiassa käymme toimijoiden välistä keskustelua jo suunnitteluvaiheessa, jottei käy niin kuin Havukka-ahon ajattelija Veikko Huovisen kirjassa siitä imelimmästä jälkiviisauden lajista tuumaili. Suunnittelussa on muistettava tarkastella asia riittävän monesta näkökulmasta. Huomioon on otettava esimerkiksi metsälain pykälä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja alueen muut maanomistajat.

Kun tahtoa ja toimijoita löytyy, löytyy kehittämiseen rahoituskin. Avustukset ja hankeraha ovat hyvä ratkaisu. Ensimmäinen neuvonpito toimijoiden kesken on jo sovittu kesäkuun loppuun.

Kunnan neljä vaikeaa veetä    14.5.2020

Aina jokin kuntia kurittaa. Usein kättä väännetään kuntien valtionosuuksista, joita säännönmukaisesti ollaan leikkaamassa. Jos jostain syystä valtionavun taso pysyy ennallaan, tulee sen vastineeksi kunnalle ikään kuin huomaamatta pari uutta velvollisuutta hoidettavakseen.

Kaksi viimeistä vuotta kuntien riesa on ollut verottaja, tuo periluotettavana pidetty toimija, joka ei ole osannut päättää ottaisiko vai antaisi ja on sitten päättänyt antaa. Lopuksi kuitenkin ottanut tai antanut luvattua vähemmän.

Tämän, ja tulevienkin vuosien vaiva on virus, mallinnetuissa kuvissa kaunis pallero, mutta vaikutuksiltaan ja toiminnaltaan ainakin tuplasti verottajaa ja valtiota pelottavampi ja ennakoimattomampi. Voimme vain toivoa, ettei tämä kolmas vee olisi tullut jäädäkseen.

Viime viikkoina koronaepidemian vaikutuksesta kunnan riesaksi on realisoitumassa neljäs viheliäinen vieras - velka. Tiedämme varsin hyvin vanhan kansan sanonnan, jonka mukaan velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Nyt kuitenkin olemme tilanteessa, jossa verotulot ja maksutuotot ovat notkahtaneet, ja meidän on otettava velkaa investointien lisäksi myös käyttömenoihin.

Valtion, verottajan, viruksen ja velkataakan kourissa palveluistaan huolehtiva kunta saattaa unohtaa kuntalain sille määrittämän perustehtävän siinä tiimellyksessä, jossa kunnan oma olemassaolo olisi turvattava, palvelut ylläpidettävä ja talous pelastettava. Hyvä olisi myös erottua muista kunnista tuoreella ilmeellä ja brändillä. Elinvoimaa pitäisi edistää. Kuitenkin kunta on olemassa kuntalaisiaan varten.

Kunta on monessa asiassa ensi- ja viimesijainen puskuri elämässämme. Se tarjoaa ilmaisen kaikille yhtäläisen peruskoulutuksen ja kaivaa kukkarostaan rahat sosiaali- ja terveysmenoihin, vaikka monen kunnan puolesta kuntayhtymä nämä palvelut tuottaakin.

Kunta luo turvaa kuntalaisilleen erityisesti huonoina ja epävakaina aikoina. Ilomantsin kunnan korona-arjessa kunta on järjestänyt ikäihmisten asiointiavun kauppaostosten osalta omana työnään ja apteekkiasioinnin yhdessä seurakuntien kanssa. Kumpikin palvelu on asiakkaalle ilmainen, asiakas maksaa vain ostoksensa, asioinnista ja kuljetuksista ei peritä maksua.

Yksinyrittäjien tuen hakemisen ja maksatuksen käynnistimme eturintamassa, kiitos toimivan yhteistyön ja Business Joensuun ostopalvelusopimuksen.

Nämä ja monet muut toimet on tehty kuntalaisia varten. Meitä viranhaltijoita ja työntekijöitä ei kunnissa tarvittaisi, ellei kuntalaisia olisi. Tosiasia on myös se, että kunta ei selviydy yksin. Onneksi meillä on hyviä verkostoja, kumppaneita ja sopimuksia. Aina emme onnistu, mutta parhaamme yritämme.

Valtionosuuksista, verottajasta, velasta ja viruksesta huolimatta suuntaamme toimintamme ja energiamme kohti tulevaa kesää ja toivottavasti kohti epidemiavapaata aikaa.

Outoja aikoja  9.4.2020

Olemme eläneet viime viikot outoja aikoja ja jokainen meistä on joutunut opettelemaan elämään oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Toimintaamme on rajoitettu monin tavoin. Samanaikaisesti meistä on kehkeytynyt näppäriä sähköisten välineiden ja asiointikanavien käyttäjiä. Muutaman viikon aikana olemme ottaneet digiloikkia usean vuoden edestä.

Tänä päivänä kunta toimii ja järjestää palveluja poikkeusoloissa. Normaali työskentelymme on muuttunut valmiuden kohottamiseksi ja näkymättömän vihollisen ehkäisemiseksi. Kunnan toimielinten kokoukset on viety minimiin. Kuntakohtainen pandemiatoimikunta kokoontuu kerran viikossa maanantaisin etäkokouksena ja samalla kokoonpanolla osallistumme tiistaisin maakunnallisen pandemiatyöryhmän kokouksiin.

Pandemiakokouksissa saamme ja jaamme eri toimijoiden ajankohtaiset kuulumiset ja muuttuvissa tilanteissa tekemät toimenpiteet. Pandemiatoimikunnassa on kunnan, Siun soten ja seurakuntien edustus. Saamme toimikunnan kautta ajankohtaisen tiedon vaikkapa pelastuslaitoksen valmiudesta toimia koronavirustilanteessa. Sote ja kunta jakavat tietoa palveluiden käyttäjille omalla ja yhteisellä tiedottamisella.

Kunnan rooli poikkeusoloissa on sama kuin normaalioloissa, mutta muuttunein keinoin. Tehtävämme on turvata kuntalaisten palveluita ja tiedottaa niiden saatavuudesta. Tiedotuskanavina käytämme kunnan kotisivuja, sosiaalisen median kanavia ja paikallislehteä. Yhteistyö Pogostan Sanomien kanssa on toimivaa ja joustavaa. Näinä aikoina paikallislehti on monelle yksinasuvalle ikäihmiselle ainoa kumppani ja luotettava tiedonlähde.

Vaikka aika on monin tavoin haasteellinen, jokainen meistä toimijoista yrittää parhaansa. Pienen kunnan vahvuus on nopea reagointikyky. Ihan hetkessä emme pysty toimimaan ja tarpeisiin vastaamaan, mutta nopeasti kuitenkin. Pidetään huolta erityisesti iäkkäistä lähimmäisistämme kysymällä kuulumisia puhelimitse ja auttamalla vaikka käymällä kauppa-asioilla kotikaranteenissa olevien puolesta. Kyllä me yhdessä ja yhteistuumin tämänkin haasteen selätämme!

Saikkuu  16.3.2020

-Jos työtä, työtä teet vielä enemmän

Saat superhyvän elämän.-

Näinä aikoina monet asiat aiheuttavat saikkuu eli sairauslomaa. Viime ja tulevienkin päivien puheenaihe, koronavirus, ei vielä ole nostanut Ilomantsin kunnan henkilöstön saikkupäivien määrää normaalista poikkeavaksi tilastopiikiksi asti.

Tilinpäätökseen vuodelta 2019 ja siihen kiinteästi liittyvä henkilöstöraportti ovat valmistumassa. Raportissa seuraamme muun muassa sairauspoissaoloja, joihin olemme asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen alle kymmenestä sairastamispäivästä työntekijää kohti kalenterivuoden aikana.

Tiedämme asettamamme sairauspoissaolojen tavoitteen haastavuuden aikana, jolloin kuntakentän työntekijät ikääntyvät. Monena edellisenä vuonna olemme tavoitteeseen päässeet. Viime vuonna tavoite karkasi kauas asetetusta. Työntekijäämme kohti sairauslomapäiviä kertyi 17, mikä on paljon.

Sairastamisesta ei saa syyllistää ketään. Tämäkin tilasto vaatii analysointia, jotta voimme ennakoida, onko tämä tulevaisuuttamme vai voimmeko työnantajana muuttaa asioita.

Meillä, kuten useissa muissakin työpaikoissa on monenlaisia poissaoloja, pitkiä ja lyhyitä. Yhteistyössä pois karsittavia poissaoloja ovat pahan mielen poissaolot.

Kuntamme toimintamalli esimiehen ja työntekijän yhteiseen keskusteluun ja työntekoa heikentävien asioiden, henkisten ja fyysisten, puheeksi ottamiseen on nimeltään Ilotuki. Sitä hyödyntäen yritämme selättää työntekemisen esteitä ja löytää jokaiselle työntekijälle taitojaan ja työkykyään vastaavia tehtäviä.

Työ ei saa olla elämää suurempaa sankaruutta eikä sairaana saa tulla töihin. Korvaamattomia emme ole. Superhyvä elämä ei tule pelkästään työnteolla. Työn lisäksi hyvään elämään kuuluvat myös lepo ja vapaa-aika.

Nyt koronaviruksen jyllätessä meillä ja maailmalla keskitymme kunnan palveluiden mahdollisimman normaaliin järjestämiseen. Toimimme vastuumme tuntien ja tiedotamme muun muassa palvelujen ja aukioloaikojen muutoksista.

Olemme ohjeistaneet henkilöstömme toimimaan pandemian edellyttämällä tavalla. Esimiehemme ovat saaneet ohjeet saikun myöntämisessä pandemia-aikana.

Tärkeää tässä tilanteessa on rauhallisen mielen säilyttäminen ja annettujen hygieniaohjeiden noudattaminen sekä lähimmäisten kanssa yhteydenpito sähköisillä yhteyksillä ja puhelimella. Tästäkin koettelemuksesta selviämme yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudattamalla.

Onko pakko jos ei taho? 26.2.2020

Kuntalaki velvoittaa kunnat ja kaupungit yhtiöittämään toimintansa aloilla, joilla kilpaillaan markkinoilla. Yhtiöittämisen tarkoitus on tuoda kunnan toiminta läpinäkyvämmäksi ja erotella perustoiminta markkinoilla toimimisesta.

Ilomantsin kunnan omistuksessa olleet vuokra-asunnot, vuokratalot ja yritystilat ovat siirtyneet kunnan 100-prosenttisiin tytäryhtiöihin, Kiinteistö Oy Pogostan Vuokrataloihin ja Ilomantsin Yrityskiinteistöt Osakeyhtiöön. Kunnalla on konsernissaan paitsi sataprosenttisesti määräysvallassaan olevia yhtiöitä, myös niitä, joissa kunta omistaa yhtiöstä yli 50 %. Tuolloinkin kuntaomistajalla on yhtiössä määräysvalta.

Pohdinnan paikka on, miten omistajan ääni itsenäisessä osakeyhtiössä kuuluu. Onko yhtiön noudatettava kuntaemon ohjeita, jos ei niin sanotusti taho?

Yhtiöiden tulokset on kuntalain mukaan liitettävä vuosittain nytkin parasta aikaan valmisteltavana kuntakonsernin tilinpäätökseen. Yksiselitteisesti voidaan todeta, ettei kunnan tytäryhtiö voi toimia toisin kuin pääomistaja kunta haluaa.

Emoyhteisö kuntakaan ei voi toimia suunnittelemattomasti konsernia johtaessaan ja ohjeistaessaan. Tytäryhtiöiden ja kunnan määräysvaltaan kuuluvien säätiöiden omistajaohjaus määrätään kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella.

Yhtiöiden tilannetta seuraa kunnanhallituksen alainen konsernijaosto, joka raportoi yhtiöiden kokonaistilanteen kunnanhallitukselle. Kunnanjohtajalla on oikeus osallistua yhtiöiden ja säätiöiden hallitusten kokouksiin ja hänen on saatava yhtiöiden hallitusten kokousten esityslistat samanaikaisesti yhtiöiden hallitusten jäsenten kanssa.

Koko kuntakonsernin talouden tila määrittää kunnan elossa olon ja sen, onko kunnalla oikeutus itsenäisenä toimimiseen. Enää ei riitä, että peruskunnalla menee hyvin. Yhtiöilläkin pitää olla selviytymisen eväät. Kunta ei voi piilottaa tappiollista toimintaansa yhtiöihin. Voimassa oleva kuntalaki tuo talouden kokonaisuuden aiempaa paremmin näkyviin.

Ilomantsin kunnalla on elämisen oikeutus. Konsernin tilinpäätöksen tunnusluvut eivät ole lähelläkään kriisikunnan mittareina käytettyjä lukuja. Tuhlailuun meillä ei ole varaa, mutta normaalit kuntalaisten palvelut pystymme järjestämiseen

Jotta kokonaisuus pelaa, on kuntayhtiöissä ja säätiöissä toimittava omistajan ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa on siis pakko, vaikka ei tahtoisi.

Megatrendejä etsimässä    9.1.2020

Vuoden ja vuosikymmenen vaihtuessa olemme kuulleet ja lukeneet monia ennustuksia, toiveita ja haaveita tulevan suhteen. Tulevaisuudentutkijat arvioivat tulevaisuuttamme ilmassa olevien heikkojen signaalien ja maailmalla nousevien megatrendien mukaan.

Minulla, saati Ilomantsin kunnalla ei ole tulevaisuuden näyttävää kristallipalloa, mutta silti tulevaa on ennakoitava ja suunniteltava. Uusi vuosikymmen on aloitettu toimeliaissa ja toiveikkaissa tunnelmissa.

Ilomantsin sijainti on ehdoton vahvuus uuden vuosikymmenen aikana. Monipaikkaisuus asumisessa, työnteossa ja vapaa-ajan vietossa kasvaa. Meillä tulee olemaan aiempaa enemmän asukkaita, jotka viettävät ison osan vuodesta Ilomantsissa sijaitsevilla asunnoillaan. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat työskentelyn sekä työpaikan sijaintipaikalla että vapaa-ajan asunnolla.

Massaturismi Ilomantsissa ei liene alkaneen vuosikymmenen kehityssuunta. Sen sijaan useat pienet ja keskikokoiset matkailuyritykset tarjoavat räätälöityjä ja yksilöllisiä majoitus-, ruokailu- ja ohjelmapaketteja niin luonnon rauhaan rauhoittumaan tuleville kuin luontoaktiviteetteja hakeville matkailijoille. Kokemus ja elämys ovat vuosikymmenen matkailutermejä.

Elinvoimamme säilyminen ja kasvu riippuu paljolti meistä itsestämme - siitä, käytämmekö oman paikkakunnan palveluita ja otammeko uudet yritykset ja yrittäjät vastaan kannustaen vai kyräillen.

Meillä on varjeltavaa ja suojeltavaa luontoa, mutta meidän on myös sallittava järkevä ja vastuullinen luonnonvarojen hyödyntäminen. Uudet teknologiset ratkaisut tekevät vaikkapa ennen lähes kirosanan maineessa olleesta turpeesta salonkikelpoisen veden, maaperän ja ilman puhdistamisessa.

Mummoutuminen ja ukkoutuminen, siis väkemme ikääntyminen, ei ole pelkästään Ilomantsin, vaan koko maan ja Euroopan haaste. Kunnan on oltava viisas ja nähtävä väestökehityksen suunta jo edeltä käsin. Palvelut on kohdennettava sopivasti jokaiselle ikäryhmälle. Kuntamme tarvitsee kaikenikäisiä.

Jokainen uusi asukas - muuttava tai syntyvä - on meille lämpimästi tervetullut. Samanaikaisesti meidän on osattava myös sopeutua vähenevän väestöön ja otettava tarvittaessa haltuumme niin sanottu hallitun supistumisen strategia, mikä ei tarkoita kurjistumisen eikä näivettymistä, vaan järkevää suunnittelua ja ennakointia.

Tärkeintä on säilyttää keskusteleva, suvaitsevainen ja elämänmyönteinen elämänasenne ja ilmapiiri. Toivon ja uskon, että meillä naapuriapu ja lähimmäisistä huolehtiminen ovat kunniassaan myös alkaneella uudella vuosikymmenellä.

Hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!