Vanhoja lauluja pääkuva

Vanhan kansan lauluja, menneisyyden muistoja

Karjalan laulumaa

Karjalaisuudella on erityinen asema suomalaisessa kulttuurissa. Suomalaisen tieteen ja taiteen etujoukot etsiytyivät Karjalan kylille yli sata vuotta sitten. Elias Lönnrot teki runonkeruumatkoja Ilomantsiin 1800-luvun alkupuolella ja merkitsi muistiin ilomantsilaisten runonlaulajien säkeitä, joista syntyi mm. Kanteletar.

Ilomantsilaiset runonlaulajien pirtit ovat suojeltuja kulttuurirakennuksia, joissa järjestetään myös tapahtumia. Runonlaulun historiaan voi tutustua Simana Sissosen runopirtissä Mekrijärvellä ja Mateli Kuivalattaren museoaitoissa Parppeinvaaran Runokylässä. Nykyaikaistetussa karjalantalossa, Runonlaulajan Pirtissä, helkkyvät kesäisin kantelesävelet. Jokakesäiset kanteleleirit kokoavat nuoria harrastajia ympäri Suomen uudistamaan ja ylläpitämään kanteleen soiton perinnettä. Mm ilomantsilainen Liisa Matveinen pitää itkuvirsi- ja kanteleensoitto -perinnettä mallikkaasti yllä.

Sotahistorian kohteet

Ilomantsin sijainti rajalla on aina vaikuttanut alueen elämänkulkuun. Ilomantsi koki divisioonatason taisteluita sekä jatko- että talvisodassa ainoana paikkana Suomen rajojen sisällä. Vuoden 1944 torjuntataistelun tanner on edelleenkin näkyvissä. Sotahistoriaa esitellään näyttelyiden kautta rajakenraali E.J.Raappanan majalla, Hattuvaaran Taistelijan Talossa ja Möhkön ruukkimuseossa.

Ilomantsissa on lisäksi monia muitakin sotahistorian kohteita, kuten juoksuhautoja, tykkejä ja muistomerkkejä.