Lastenvalvoja

1.1.2017 alkaen lastenvalvojan tehtäviä hoitaa lastenvalvoja Marita Häkkinen.

Perheoikeudelliset palvelut
Torikatu 18 A 3.krs
80100 Joensuu
p. 013 330 6001
marita.hakkinen(at)siunsote.fi


Lastenvalvoja hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisen, sekä vahvistaa lasten huolto-, asumis- ja tapaamissopimukset. Lisäksi lastenvalvoja hoitaa elatusavun määrittelyyn ja elatussopimuksen vahvistamiseen liittyvät asiat.  

Isyysasiat

Väestörekisterin pitäjä lähettää lastenvalvojalle ilmoituksen avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta, minkä jälkeen lastenvalvoja ottaa yhteyttä lapsen äitiin. Lastenvalvoja huolehtii isyydenselvittämisestä ja ottaa vastaan isyyden tunnustamisen. Maistraatti puolestaan vahvistaa isyydentunnustamisen ja kirjaa tiedot väestörekisteriin. Isyydenselvittämistä ei voida jatkaa ilman äidin suostumusta, mikäli äiti sitä kirjallisella ilmoituksella vastustaa ja lapsi on äitinsä hoidossa.

Huoltajuus

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsensa hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Huoltajuus merkitsee oikeutta ja velvollisuutta huolehtia lapsesta ja tehdä lasta koskevia päätöksiä ja edustaa lasta. Lapsen kanssa asuva huoltaja voi päättää lasta koskevista asioista, mutta toisen huoltajan suostumus vaaditaan esimerkiksi lapsen passihakemukseen, nimen tai uskontokunnan muuttamiseen ja koulutusta, terveydenhoitoa sekä lapsen varojen käyttöä koskevissa päätöksissä.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat automaattisesti molemmat vanhemmat, kun taas avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona siitä, miten lapsen huolto järjestetään. Avoparit sopivat yleensä yhteishuoltajuudesta isyyden selvittämisen yhteydessä lastenvalvojan luona.

Avioerotilanteessa on vanhempien hyvä tehdä kirjallinen sopimus siitä:

  • miten lapsen huolto jatkuu vanhempien eron jälkeen
     
  • kumman vanhemman luona lapsi virallisesti asuu
     
  • kuinka lapsi tapaa erossa asuvaa vanhempaansa (ns.HAT-sopimus). Huolto voi jatkua joko yhteishuoltona tai jommankumman vanhemman yksinhuoltona.


Tapaamisoikeus on lain turvaama oikeus lapselle, että tämä voisi vanhempiensa erosta huolimatta tavata molempia vanhempiaan ja säilyttää heihin suhteet. Vanhemmat voivat sopia tapaamisten ja yhteydenpidon käytännön järjestelyistä, ajankohdista ja kustannusten jakamisesta. Vain riittävän tarkkaan määritelty tapaamissopimus on myös tuomioistuimessa toimeenpanokelpoinen, mikäli lapsen tapaamisista syntyy myöhemmin vanhempien välillä erimielisyyksiä. Mikäli vanhemmat pystyvät sopimaan em. asioista yksimielisesti, sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

Lastenvalvoja voi ohjata, neuvoa ja opastaa lapsen edun mukaisten sopimusten tekemisessä, mutta lastenvalvoja ei voi määrätä eikä päättää vanhempien puolesta sopimusten sisältöä, koska kyse on vanhempien välisistä sopimuksista. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, he voivat hakea ratkaisua tuomioistuimesta (käräjäoikeudesta). Riitatapauksissa vanhemmat voivat hakea tuomioistuimesta myös asiantuntija-avusteista sovittelumenettelyä.  

Sopimukset voidaan tehdä tarvittaessa määräaikaisesti ja esimerkiksi lapsen asumis- ja tapaamisratkaisuja mietittäessä voi olla perusteltua kokeilla ensin, mikä sopii kunkin perheen ja lasten tilanteeseen parhaiten, ennen varsinaisten sopimusten tekemistä. Vanhempien tekemiä sopimuksia (myös tuomioistuimen päätöstä) voidaan tarvittaessa muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. 

Elatusturva

Elatusturva pitää sisällään elatusavun ja elatustuen. Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta elatuskykynsä mukaan, pääsääntöisesti 18 vuoteen saakka (koulutusavustus 21-ikävuoteen). Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselleen elatusapua.  

Elatusavun määrittelemiseksi lasketaan lapsen iän ja erityismenojen mukainen elatuksen tarve sekä molemman vanhemman elatuskyky. Lastenvalvoja tekee tarvittaessa laskelman elatusavun määrittelemiseksi oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti ja vahvistaa vanhempien sopiman elatussopimuksen. Lastenvalvojalta saa tarkemmat tiedot elatusavun määrittelystä ja huomioon otettavista tuloista ja menoista.

Mikäli elatusvelvollinen ei suostu tekemään elatussopimusta, jolla lapsen elatus tulee turvatuksi, elatusapu voidaan hakea tuomioistuimen kautta. Lapselle voidaan maksaa Kelan elatustukea, jos elatusvelvollinen laiminlyö hänelle sovitun tai määrätyn elatusavun tai jos elatusapua ei maksajan maksukyvyttömyyden vuoksi ole lainkaan vahvistettu tai se on vahvistettu elatustukea pienemmäksi, tai jos isyyttä ei ole vahvistettu. Elatusapu on ulosottokelpoinen ilman erillistä tuomioistuimen päätöstä. Elatusvelvollisen tulee huolehtia vuosittaisesta indeksikorotuksesta vuoden vaihteessa. Korotusprosentin saa joko Kelan nettisivuilta tai lastenvalvojalta joulu-tammikuun vaihteessa.

Elatustuki haetaan KELAsta, joka tarvitsee hakemuksen liitteeksi joko lastenvalvojan vahvistaman elatussopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen elatusavusta; paitsi silloin, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. KELA maksaa elatustuen takautuvasti enintään kolmelta kuukaudelta.