Jätevesien käsittely haja-asutusalueella

Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (voimaan 15.3.2011) määrittelee vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle. Asetuksessa ei määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan määritellään taso, kuinka paljon valitun järjestelmän tulee jätevettä puhdistaa. Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia. Vaatimukset tulee täyttää 15.3.2016 mennessä. Poikkeuksista kerrotaan jäljempänä.


Jätevesien käsittelyä koskee lisäksi pohjaveden pilaamiskielto (ympäristönsuojelulain 8 §) (ympäristönsuojelulain 17 §). Jätevesiasetus määrittelee puhdistustason vain fosforille, typelle ja happea kuluttaville aineksille. Jätevesissä on kuitenkin myös mikrobeja, jotka voivat pilata oman tai naapurin kaivon tai aiheuttaa hygieenistä haittaa uimavedelle.


Vakituisesti asuttu kiinteistö vaatii kunnollisen jätevesijärjestelmän, koska useimmiten käymälä- ja pesuvedet yhdistetään. Kesämökillä saattaa riittää pelkkä ns. harmaiden pesuvesien käsittely, jos mökillä on kuivakäymälä. Tietoa jätevesien käsittelystä ja eri käsittelyvaihtoehdoista löytyy vasemmalla olevista linkeistä, mm. ympäristöhallinnon sivuilta. Sieltä löytyy mm. Hyvä jätevesien käsittely  -esite. Jätevesijelppari on lähes puolueeton testi jätevesijärjestelmän valintaan.

Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja


Maaperäkäsittelyjä ovat jäteveden maahanimeyttämö ja maasuodattamo.  Maaperäkäsittelyn esikäsittelylaitteena käytetään saostussäiliötä (saostuskaivoa), jonka tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Maahanimeyttämössä vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maasuodattamossa jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Lisäksi on olemassa erilaisia pienpuhdistamoja, joiden toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Jäteveden umpisäiliö (umpikaivo) on jäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön.

Mitä kiinteistönomistajan tulee tehdä ja missä ajassa?


Haja-asutusalueella olevilla kiinteistöillä, joissa syntyy jätevesiä, tulisi olla selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä käyttö- ja huolto-ohjeineen. Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä on pitänyt tehdä kaikkien kiinteistöjen osalta jo vuoden 2007 loppuun mennessä. Ilomantsissa selvitys toteutettiin kaikille kiinteistöille lähetetyn kyselyn muodossa. 

Mikäli nykyinen jätevesijärjestelmä ei vastaa asetuksessa ja kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä asetettuja vaatimuksia, on jätevesijärjestelmä korjattava 15.3.2016 mennessä. Toimenpiteelle on haettava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa. Lupahakemukseen tarvitaan liitteeksi suunnitelma jätevesien käsittelystä, todistus kiinteistön omistuksesta ja muut tarvittavat selvitykset (ohjeita rakennuslupa- tai ympäristönsuojeluviranomaiselta).


Mahdolliset poikkeukset säädösten noudattamisesta

  • Hakemuksesta: Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat voivat saada vapautuksen asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Jätevesien käsittelyjärjestelmää ei tarvitse uusia tai parantaa, jos:

  • Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon
  • Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai olemassa oleva järjestelmä ei ole toimintakuntoinen, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen edellyttää järjestelmän korjaamista.

Ikäpoikkeus ei koske:

  • vapaa-ajan asuntoja
  • jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias
  • jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu.

 

Ympäristösihteeri
Esko Pirinen
040 104 3362
esko.pirinen(at)
ilomantsi.fi

Toimistosihteeri
Ritva Kontkanen
040 104  3511
ritva.kontkanen(at)
ilomantsi.fi