Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä ovat tulleet voimaan 1.1.2004.  Hyvä jätevesien käsittely -esite.pdf  -esitteessä kerrotaan jätevesien käsittelystä kaikille niille talouksille

·                       joissa syntyy jätevesiä

·                       jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.  

Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyssä noudatetaan erillistä asetusta jätevesien käsittelystä ja paikallisia ohjeita.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen ja sen uusiminen vaativat joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Normaali järjestelmän huolto- ja kunnossapito eivät tarvitse lupaa.

Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Suunnitelma tehdään tapauskohtaisesti siten, että siinä otetaan huomioon tontin ja lähialueen käyttö sekä paikalliset maasto- ja muut olot.  Suunnitelman tulee tehdä kiinteistöjen vesihuoltoon erikoistuneet suunnittelijat. Tietoja heistä saa alan yrityksistä ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta

Kiinteistöjen tulee laatia vuoden 2005 loppuun mennessä selvitys jätevesien käsittelystä. Selvitys tarvitaan myös rakennusluvan tai toimenpideluvan hakemisen yhteydessä.  Jätevesien käsittelyjärjestelmät , Selvitys jätevesijärjestelmästä-lomake (pdf) , Selvitys jätevesijärjestelmästä lomake, (doc)

Jätevesien käsittelyvaihtoehdot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmän valintaan vaikuttavat keskeisesti asunnon käymälätyyppi ja muu varustetaso, vedenhankintatapa, käsitellyn jäteveden purkupaikka sekä asutuksen tiheys.

Asuinkiinteistöt olisi ensisijaisesti liitettävä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, jos liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Useat kiinteistöt voivat myös rakentaa yhteisen viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamon. Naapurusten yhteiset viemäröintihankkeet ovat vielä melko harvinaisia, vaikka yhteiset vedenhankintajärjestelyt ovatkin tietyillä alueilla Suomessa tavallisia.

Mikäli asuinkiinteistön on vastattava jätevesien käsittelystä omatoimisesti, on periaatteessa valittavana useita erilaisia ratkaisuja. Perinteinen saostuskaivo yksinomaisena käsittelynä ei ole puhdistusteholtaan riittävä. Saostuskaivoja tarvitaan kuitenkin useiden muiden menetelmien yhteydessä esikäsittelyyn. Saostuskaivosta lähtevän jäteveden jatkokäsittelynä on monesti yksinkertainen maaperäkäsittely, imeytyskuoppa tai vastaava. Sellainen on riittävä vain edullisissa olosuhteissa vähäisille jätevesimäärille.

Normaalivarusteiselle ympärivuotisesti asutulle talolle tarvitaan kunnollinen, oikein suunniteltu ja rakennettu maapuhdistamo. Sellaisena pidetään esimerkiksi imeytysojastoa ja imeytyskenttää sekä maasuodatinta. Muita vaihtoehtoja ovat tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo ja jätevesisäiliö. Viimeksi mainittu on lähinnä erikoistapausten ratkaisu korkeiden tyhjennyskustannusten takia. Kompostoivat käymälät ovat erittäin suositeltavia ympäristönsuojelun kannalta, mutta niidenkin yhteydessä on myös pesuvedet käsiteltävä kunnolla.

Vesihuoltoavustukset kiinteistöille

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vesihuoltoavustus:

-                Voidaan myöntää yksityisille kiinteistöille, osuuskunnille ja kunnille

-                Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt 

-                Hyväksyttävä suunnitelma

-                Sekä vedenhankinta että jäteveden käsittely on järjestetty asianmukaisesti

-                Kohtuulliset kustannukset

-                Ei myönnetä kustannuksiltaan alle 5000 euron hankkeille

-                Kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimintaan

-                Ei uudisrakennuksille eikä taajama-alueelle

-                Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit

-                Hakuajat: Pienissä (kiinteistökohtaisissa) hankkeissa hakuaika on läpi vuoden.

Puhelinyhteys alueelliseen ympäristökeskukseen kannattaa ottaa jo ennen hakemuksen laatimista, jotta selviää, onko hanke ylipäätänsä avustuskelpoinen. Vesihuoltoavus-tukset myöntää alueellinen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista.

Hakemuslomake:  Vesihuoltoavustus (doc),Vesihuoltoavustus pdf 

Lomake on täytettävä kohdittain ja sen mukaan on liitettävä asianmukainen suunnitelma. Hakemus toimitetaan sille alueelliselle ympäristökeskukselle, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Hakemuksella ei ole määrättyä jättöaikaa, mutta se on jätettävä ennen työn aloittamista. Puhelinyhteys alueelliseen ympäristökeskukseen on syytä ottaa jo ennen hakemuksen laatimista, jotta selviää, onko hanke ylipäänsä avustuskelpoinen.

Ilomantsin kunnan vesihuoltoavustus   

Kunnan vesihuoltoavustuksella tarkoitetaan vuosittain talousarviossa hyväksyttyä

määrärahaa, joka kohdistuu haja-asutusalueen kiinteistöihin sekä vesilaitoksen

toiminta-alueeseen kuulumattomien asemakaava-alueen kiinteistöjen vesihuollon

tukemiseen.

Avustuksen kohteena ovat :

-                vedenottamot

-                veden hankintaan, puhdistukseen sekä paineen ylläpitoon kuuluvat laitteet

-                jäteveden käsittelylaitteet

-                vesi- ja viemärijohdot rakennuksen ulkoseinään saakka

Avustusta voidaan myöntää:

-                maatilatalouden harjoittajat

-                muut yrittäjät/yritykset