---

Tule itäiseen Ilomantsiin,
asetu rajalle asumaan!

Kunnan vaakuna kuvaa kolmea kannelta: Ilon, surun ja kohtalon kanteleet.

Ilomantsi tunnetaan

· Suomen ja EU:n itäisimpänä manneralueen kuntana
· Sotahistorian näyttämönä
· Kalevala-kuntana ja karjalaisen kulttuurin vaalijana
· Suomen ortodoksisimpana kuntana
· Erämaisen luonnon ja suurpetojen alueena


Ilomantsi

· Perustettu vuonna 1875
· Pinta-ala 3172 km², josta vesistöä 402 km²
. Metsämaata on yksityisillä 74987 ha, yhtiöillä 86235 ha ja valtiolla 57586 ha.
· EU:n manneralueen itäisin kunta
· Venäjän kanssa yhteistä rajaa n. 100 km
· Naapurikunnat Lieksa ja Joensuu
· Lähin lentokenttä, rautatieasema ja sisäsatama Joensuussa
· Matkaa Joensuuhun 72 km (noin tunti) ja Helsinkiin 511 km
· Vuodesta 1982 Kalevala-kunta

· Asukkaita 5 677 (28.2.2013)
· Tuloveroprosentti vuodelle 2013 20,25 %
. Yleinen kiinteistövero 2013 0,85 %

· Suurimpia työllistäjiä Ilomantsin kunta (työntekijöitä 574 henkilöä/ 31.12.2011),Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Kuntoutuskeskus Pääskynpesä, Karjalan Rakentajat, Endomines Oy, Metsähallitus, MFG Components Kesla Oyj, Arskan kone, Pohjolan Purkutyö, Metsä- ja maansiirto Kastinen.


Ilomantsin kirkonkylä on luokiteltu E 1 -tason eli ylemmäksi kuntakeskukseksi. Kunta 1. kantokykyluokkaan sekä aluepoliittisessa aluejaossa I perusvyöhykkeen A -tukialueeseen.

Yhteystiedot:
Ilomantsin kunta
Soihtulantie 7
82900 Ilomantsi
kirjaamo(at)ilomantsi.fi
puhelinnumerot osastolinkeistä/Yhteystiedot

---

---

Ilomantsin luonto on soiden, vaarojen, aarnimetsien ja vesistöjen vaihteleva kokonaisuus. Lumipeite on Suomen paksuimpia ja luminen kausi kestää yleensä marraskuusta huhtikuulle.

Luonnonsuojelu- ja rauhoitusalueita (harju-, suo- ja vesialueita) on Ilomantsissa yhteensä 25 000 hehtaaria. Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistoissa luonto näyttäytyy puhtaimmillaan ja aidoimmillaan. Opastettuja ja palveluin varustettuja retkeilyreittejä on kunnan alueella satoja kilometrejä. Kansainvälinen hiihtotapahtuma Pogostan Hiihto maaliskuussa kokoaa vuosittain tuhansia osanottajia.

Vesistöistä merkittävimmät ovat satasaarinen Koitere, Nuorajärvi sekä Ilomantsin halki mutkitteleva ja välillä Karjalan tasavallan puolella poikkeava Koitajoki.

Suurpetojen mailla
Ilomantsin eläimistö edustaa uljasta sarvipäiden, siivekkäiden ja tuuheaturkkisten kaartia. Karhut ja sudet kuuluvat Ilomantsin luontoon. Harvinaisempana siivekkäänä Ilomantsissa pesii merikotka. Nämä luonnon kruunaamattomat kuninkaat näyttäytyvät mm. Ahvenjärven riistantutkimusaseman tarkkailijoille.

Suo silmästä silmään
Suo on kokemus, joka vie luonnon mysteerien äärelle. Siellä värjöttelevät syvät vedet ja hiljaiset henkäykset. Kesonsuo on merkittävä lintusuo. Lakka on Ilomantsin soiden helmi, karpalo niiden kirpeys. Ilomantsilaisista marjoista valmistetaan useita erilaisia luonnonmarjatuotteita.

Kahden kirkon aluetta
Ilomantsi on maamme vanhinta ortodoksiseutua. Ortodoksinen seurakunta on perustettu jo 1300-luvulla ja sen pääkirkko on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Ortodoksiseen seurakuntaan kuuluu 17,39% asukkaista. Ortodoksiset kirkolliset juhlat eli praasniekat kuuluvat Ilomantsin kesään ja niihin osallistuu satoja vieraita niin koti- kuin ulkomailtakin.

Ilomantsin kaunis evankelis-luterilainen puukirkko vuodelta 1796 on yksi Suomen värikkäimmistä kuvakirkoista, "sadan enkelin kirkko". Evankelis-luterilainen seurakunta on perustettu vuonna 1653.

---

Karjalan laulumaa

Karjalaisuudella on erityinen asema suomalaisessa kulttuurissa. Suomalaisen tieteen ja taiteen etujoukot etsiytyivät Karjalan kylille yli sata vuotta sitten. Elias Lönnrot teki runonkeruumatkoja Ilomantsiin 1800-luvun alkupuolella ja merkitsi muistiin ilomantsilaisten runonlaulajien säkeitä, joista syntyi mm. Kanteletar.

Ilomantsilaiset runonlaulajien pirtit ovat suojeltuja kulttuurirakennuksia, joissa järjestetään myös tapahtumia. Runonlaulun historiaan voi tutustua Simana Sissosen runopirtissä Mekrijärvellä ja Mateli Kuivalattaren museoaitoissa Parppeinvaaran Runokylässä. Nykyaikaistetussa karjalantalossa, Runonlaulajan Pirtissä, helkkyvät kesäisin kantelesävelet. Jokakesäiset kanteleleirit kokoavat nuoria harrastajia ympäri Suomen uudistamaan ja ylläpitämään kanteleen soiton perinnettä.

Sotahistorian kohteet

Ilomantsin sijainti rajalla on aina vaikuttanut alueen elämänkulkuun. Ilomantsi koki divisioonatason taisteluita sekä jatko- että talvisodassa ainoana paikkana Suomen rajojen sisällä. Vuoden 1944 torjuntataistelun tanner on edellenkin näkyvissä. Sotahistoriaa esitellään näyttelyiden kautta rajakenraali E.J.Raappanan majalla, Hattuvaaran Taistelijan Talossa ja Möhkön ruukkimuseossa.

Ilomantsissa on lisäksi monia muitakin sotahistorian kohteita, kuten juoksuhautoja, tykkejä ja muistomerkkejä. Ilomantsin sotahistoriallinen työryhmä tallentaa Ilomantsin sotahistoriaa ja ylläpitää muistomerkkejä. Katso linkki Ilomantsin sotahistoria!

---