Vanhoissa runoissa ja matkakuvauksissa on Koiteretta esitelty neitseellisenä, leveiden hiekkarantojen ja ikimetsien reunustamana erämaajärvenä. Koiteretta on sanottu laulunkin sanoin Karjalan Helmeksi. Järvi sijaitsee Pohjois-Karjalassa Ilomantsin kunnassa. Järven pinta-ala on 164 km². Syvin syvänne Koitereella on noin 50 m keskisyvyyden ollessa noin 11 m.

Koitere on edelleen veden käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvässä tilassa. Järven alueella on kuitenkin esiintynyt ongelmia kalojen elohopeapitoisuuksien takia.

Koitereen rannoilla on noin 450 rantakiinteistöä ja siellä kalastetaan ahkerasti. Monet ulkopaikkakuntalaisetkin saapuvat Koitereelle kalastamaan. Viime vuosina Koitereen kalojen käyttöä on kuitenkin haitannut petokaloissa havaitut korkeat elohopeapitoisuudet. Koitereelta kalastetaan pääasiassa verkoilla ja katiskalla, mutta myös vetouistelu on suosittua. Muikku on Koitereen runsain saaliskala, mutta myös hauki ja ahven ovat merkittäviä saaliskohteita. Viime vuosina myös kuha on yleistynyt vapaa-ajankalastajien saaliissa.

Koitereesta laskevan Ala-Koitajoen virtaus ohjattiin Pamilon tunnelivoimalaan vuonna 1955. Voimalan putouskorkeus on peräti 49 metriä. Koitere on pinta-alaltaan Suomen 12. suurin säännöstelty järvi. Suomen suurista, yli 25 km² kokoisista järvistä, Koitere on 10. voimakkaimmin säännöstelty.